Maahaaste

Olen lukenut melko paljon. Tällä hetkellä olen lukenut 77 kirjaa tämän vuoden aikana. Maahaasteeni voi myös hyvin. Olen lukenut kirjan 36 maasta. Otin Baskimaan yhdeksi maaksi, vaikka se on Espanjan itsehallintoalue.

Kokeiluni on ollut varsin avartava. Olen tutustunut erilaisiin kulttuureihin, koska useat kirjailijat kuvaavat ainakin jollain tavalla maansa historiaa ja elämäntapaa, vaikka asuisivatkin jossain muualla nykyisin. Oudoimpia ovat olleet brasilialaisen Luiz Ruffaton, chileläisen Alejandro Zambran sekä perulaisen Mario Vargas Llosan kirjat. Tästä voisi tehdä johtopäätöksen, että vähiten tunsin entuudestaan Etelä-Amerikan maiden elämää. Se onkin varmaan totta. Olen vain aina ollut kiinnostunut maista, Chilestä ja Perusta etenkin.

 

Afganistan Khaled Hosseini Leijapoika
Alankomaat Renate Dorrestein Hyvä äitipuoli
Albania Anilda Ibrahimi Ajan riekaleita
Baskimaa Fernando Aramburu Äidinmaa
Belgia Amelie Nothomb Samuraisyleily
Brasilia Luiz Ruffato Rutosti hevosia
Chile Alejandro Zambra Kotiinpaluun tapoja
Espanja Carlos Ruiz Zafon Tuulen varjo
Etiopia Jenny Rogneby Ihmisen hinta
Intia Siddhartha Mukherjee Geeni – Intiimi historia
Islanti Arnaldur Indridason Räme
Iso-Britannia Alastair Reynolds Jäänpuskijat
Israel David Grossman Hevonen meni baariin
Itävalta Ursula Poznanski Äänet
Jamaica Nicola Yoon Aurinko on tähti
Japani Haruki Murakami Norwegian Wood
Kanada Sylvain Neuvel Uinuvat jättiläiset
Kiina A Yi Täydellinen rikos
Nigeria Chimamanda Ngozi Adichie Kotiinpalaajat
Norja Jorn Lier Horst Suljettu talveksi
Pakistan Nadeem Aslam Sokean miehen puutarha
Palestiina Susan Abulhawa Jeninin aamut
Peru Mario Vargas Llosa Andien mies
Pohjois-Korea Bandi Syytös
Ranska Pierre Lemaitre Verihäät
Ruotsi Cilla&Rolf Börjlind Polttopiste
Saksa Nele Neuhaus Susihukka
Somalia Nura Farah Aavikon tyttäret
Tanska Lone Theils Noitapoika
Tsekki Jiri Weil Tähti sydämellä
Turkki Elif Safak Rakkauden aikakirja
Ukraina Jevgeni Vodolazkin Lentäjä
USA Sam J. Miller Blackfish City
Venezuela Karina Sainz Borgo Caracasissa on vielä yö
Venäjä Eduard Verkin Sahalinin saari
Vietnam Kim Thuy Ru

 

Joku voisi ihmetellä mitä hyötyä on lukea eurooppalaista kirjallisuutta eri maista, mutta täytyy sanoa, että on siitä hyötyä. Kulttuurieroja löytyy eri maiden välillä Euroopastakin. Oli esimerkiksi virkistävää lukea itävaltalainen dekkari ainaisten ruotsalaisten ja norjalaisten sijaan. Itävallassa käytiin oopperassa ihan eri maisemissa kuin pimeässä Ruotsissa.

Islanti on vienyt sydämeni kokonaan viime aikoina. Olen aina pitänyt maasta ja pääsinkin matkustamaan sinne pari vuotta sitten mieheni kanssa. Sen jälkeen olen katsonut islantilaisia sarjoja ja ollut entistä kiinnostuneempi Islannista. Islannin kieli on todella mukavaa kuunneltavaa ja on ollut jännää lukea myös ja miettiä miten lausuisin islantilaiset nimet ja paikannimet.

Suunnitelmana minulla on lukea lisää eri maita listaltani. 13 kirjaa minulla on vielä listallani valmiina odottamassa lukemista tai ensin ostamista tai lainaamista kirjastosta. Erimaalaisten kirjailijoiden etsiminen on työlästä. Vaikka löydätkin kirjailijan, et vielä tiedä, pidätkö kirjallisuuden lajista, jota hän edustaa kirjoillaan. Toisaalta on ollut virkistävää vain kokeilla, esim. Mario Vargas Llosan Andien mies oli kyllä selkeästi sellainen, että epäilinkin, etten sitä tulisi tajuamaan, mutta luin silti. On hyvä joskus käväistä epämukavuusalueellakin, vapaa-ajallakin.

Lukuprojektini jatkuu, ja nostin jo lukuhaasteeni tavoitetta 120 kirjaan tämän vuoden aikana, koska saavutin jo alkuvuonna asettamani 75 kirjan tavoitteen. Toivon lukuintoa kaikille muillekin!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *