Huonot kengät
Eilen minulla oli kipuja. Samoin maanantaina. Lonkkaa ja reiden aluetta särki ja jalka vääntyi sisäänpäin kävellessä. Olin hämmentynyt, koska olin jumpannut kovasti viime aikoina, ettei jalka kipeytyisi. Sitten tajusin, asia, jonka olin jo kerran todennut, että kenkäni ovat huonot. Jos pidän niitä vain kauppareissulla, se on ihan ok, mutta kun olen koko työpäivän huonoissa kengissä, kipuja tulee väistämättä. En ymmärrä, miksi unohdin asian noin vain ja ihmettelin, miten särkeekin noin paljon.
Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, sanottiin lapsuudessani. Se on totta. Totesin fyssarin kanssakin joskus aikaa sitten, että yhdet talvimaiharitkin olivat huonot, ja aiheuttivat kipuja. Niiden kanssa ei tarvitse onneksi enää unohdella asiaa, sillä niistä meni pohjat puhki ja heitin kengät menemään.
Tämä pohdinta kengistä herätti minut tänään miettimään sitä, miten tämäkin asia on helpompi toteuttaa kuin terveellinen syöminen ja liikunta. Silti tämäkin on ihan sama asia. Eli olen valmis käyttämään toisia kenkiä terveyteni vuoksi. Miksi en siis ole valmis syömään toisella tavalla terveyteni vuoksi? Tai liikkumaan toisella tavalla, eli enemmän, terveyteni vuoksi? Ehkä tämä lampun syttyminen muuttaa vihdoin jotain pääni sisälläkin.
Olen kokeilemassa tällä hetkellä myös ajatusta ”aamusuklaasta”, eli herkusta, jota syön joka aamu, jotta ymmärtäisin, että herkut eivät ole bannattu tai kiellettyjen listalla. Eli aamusuklaalla voi oppia ajattelemaan herkkuja osana jokapäiväistä elämää, eikä vain kiellettynä aineena, jota sitten himoitsee entistä enemmän, koska on kieltänyt sen itseltään.
Epäterveellistähän suklaa on, mutta ajattelin silti kokeilla. Nämä muutokset kun tähtäävät pääni sisäisiin muutoksiin, jotka ovat pysyvämpiä kuin vain ulkoiset muutokset tai tavoitteet. Muuttaessani ajatteluani, muutokset tulevat oikeasti todellisiksi. Ehkä…