Sivuaine?

dsc_0023_2.jpg

Kuva ei liity aiheeseen, mutta koska tää oli hieno asia, pitää sekin jakaa. Käytiin tuossa joskus baarissa, jossa oli vaikka mitä erikoisdrinkkejä jotka oli täynnä tän tyylisiä koristeita. Kuvan pointti; joku on tehnyt tuon. Joku on sen jälkeen myös ostanut sen. Mitä? 

Heti koulun alettua meille on tehty selväksi, että sivuainetta kannattaa miettiä jo nyt opiskeluiden alussa, koska mitä nopeammin, sitä nopeammin. Monet pidemmällä olevat opiskelijat ovat kyllä kertoneet että ei sillä välttämättä niin kiire ole, että ei kaikilla ole sivuainetta mietittynä vielä kandivaiheessakaan. Nyt saimme kuitenkin tehtäväksi HOPS-tunnille kirjoittaa siitä mikä itseä kiinnostaa, mitä aikoo opiskella sivuaineeksi ja vielä kirjoittaa suunnitelma siitä miten sivuaineopinnot aikoo suorittaa.

Olen kyllä miettinyt sivuainetta jo ennen kouluun hakua, mutta nyt opiskellessa omat kiinnostuksen kohteet ovat tarkentuneet entisestään. Kun haastattelussa kysyttiin, mitä haluan sivuaineeksi, sanoin vaihtoehdoiksi luokanopettajan monialaiset opinnot, erityispedagokiikka tai liikunta. Luokanopettajaopinnot olin kyllä hylännyt ajatuksen tasolla jo silloin, sillä vaikka se varmasti työllistymisen kannalta olisi ns. ”järkevä” vaihtoehto, en silti näe itseäni luokanopettajana. Vaikka ymmärrän kyllä miksi ihmiset luokanopettajaksi hakeutuvat, niin tiedän että se ei ole minun työni. Toki se on haastavaa, mutta ehkä eri tavalla kuin mitä itse haluaisin. En ole ihan varma mikä siinä tökkii, mutta tökkii kuitenkin niin että se saa jäädä.

Erityispedagokiikka kiinnostaa myös, mutta ainakin nyt tuntuu siltä, että sitä varten tarvitsisin jonkinlaista elämänkokemusta. Erityslasten kanssa työskentely on varmasti antoisaa ja joka päivä on erilainen, mutta luulen, että minusta ei olisi siihen vielä. En myöskään millään tavalla ”haaveile” erityisopettajan työstä, vaikka se varmasti mielenkiintoista olisikin. 

Hah nyt tajusin, en haaveile noiden asioiden opiskelusta tai työskentelystä noiden asioiden parissa, vaikka mielenkiintoisia ovatkin. Mutta oikeasti haaveilen liikunnan opiskelusta. Liikunta ja käsityöt ovat molemmat sellaisia asioita, jotka itselleni antavat eniten energiaa ja hyvää mieltä. Miksi siis opiskelisin jotain, joka on ”järkevää” tai ”kannattavaa”, jos on olemassa jotain mikä itseä kiinnostaa enemmän. Vaikka tässä opettajaksi opiskellaankin, luulen, että tulen sijoittumaan työelämässä muuallekin kuin kouluun. Ehkä sitten rinnakkain sekä kouluun että jonnekin muualle? Tulevaisuus näyttää. 

Liikunnan opiskelu on tietenkin vähän hankalampaa, kun Helsingin yliopisto ei tarjoa pitkää sivuainetta. Pitää siis jossain vaiheessa käydä opiskelemassa Turussa tai Jyväskylässä ( Turku ois kiva!) koska tottakai haluan siinä myös opetettavan aineen. Mutta pitää tehdä sitä mistä tykkää, vaikka se olisikin vähän haastavampaa. 

Asiaa pohtineena, sivuaineena eniten kiinnostaa liikunta. Sen lisäksi asioita joista haluaisin tietää lisää ja joita oikeasti kiinnostaisi opiskella ja tutkia ovat esimerkiksi ravitsemustiede (tätä vois opiskella Helsinigssä myös, hmm) ja terveystieto, jota voi käsittääkseni opiskella ainakin Jyväskylässä. Mua vähän pelottaa että lopulta kiinnostun näistä asioita vielä enemmän kun käsitöistä, mutta aika näyttää.. En haluaisi muuttaa enää opiskeluiden perässä, varsinkaan kun tännekin muuttaminen vei niin kauan suunnittelua ja pohtimista. Enkä mä nyt oikeasti ole muuttamassa suunnitelmia tai vaihtamassa kaupunkia, niinkuin eilen kirjoitin, odotan eniten sitä että Miko muuttaa tänne mun kans. 

Näin. Voisin pohtia ja miettiä näitä asioita aika paljonkin, mutta jätetään nyt pinnallisemmaksi höpöttelyksi. Pohdin enemmän sitten kun oikeasti on sen aika. Nyt mun pitäis viimeistellä kamalan hirveitä kollaaseja ja ehtiä koululle minipalaveriin haalareiden tilaukseen liittyen. Heippa! 

 

Puheenaiheet Opiskelu Ajattelin tänään

miniloma

Jemina tiivisti hienosti tässä viikonloppunsa, ja koska tapahtumat sijoittuivat meitsin huudeille, on oma viikonloppukertomukseni samanlainen. Tiivistetysti, oli kivaa, olen onnellinen. Onnellisuuteen liittyy tottakai muutakin kuin tämä yksi viikonloppu, mutta tämän viikonlopun muistan varmasti pidempään kuin perus-bileiltamat. Näihin tunnelmiin ja onnellisuuden aiheisiin palaan varmasti vielä.

Yksi onnellisuusasia alta pois, nyt on on vihdoinkin kirjauduttu asunnonhakijaksi Hoasin jonoon. Vaikka kuinka tykkäänkin tästä kämpästä ja tän sijainnista, en malta odottaa että pääsen muuttamaan Mikon kanssa keväällä saman katon alle. Viimeksi ollaan asuttu kahdestaan joulukuussa 2011, ja vaikka kuinka kämppiselämä onkin halpaa ja kivaa, ootan oikeesti todella paljon sitä että päästään taas pitkästä aikaa olemaan ihan vaan kahdestaan. Vaikka muuttoon on edelleen yhtä pitkä aika, on silti ihanaa tietää että jotain konkreettista on jo asian eteen tehty. Mua ei edes haittaa se, että Hoasin kämpät on persoonattomia ja rumia ja muovimatoilla vuorattu, kun tiiän että ympärillä on sitten vaan meidän omia tavaroita eikä toivottavasti mitään suuria kompromissiratkaisuja. Budjettiratkaisuja saa olla ja varmasti tuleekin olemaan, mutta toivottavasti nyt osataan harkita vähän enemmän mitä tarvitaan ja millaista halutaan kuin silloin 2009, kun ensimmäiseen kämppäämme muutettiin. Ohh en malta odottaa.

Ilona lähti tänään viikoksi matkustelemaan, ja tämä kämppä on erikoisen rauhallinen ja hiljainen Tälläiset pidemmät yksin kotona olemiset on kyllä olleet harvassa, oon tainnut tähän mennessä olla kaksi yötä yksin täällä. Ollaan toki oltu pidempiäkin aikoja eri paikoissa, mutta reissaamassa olen ollut melkein aina minä.

Viikonloppuna en minäkään ottanut yhtäkään kuvaa, mutta sen ensimmäisen villasukan kanssa kävi kuitenkin niin, että siitä tuli liian leveä. ja ruma. 

picasion.com_2ae570790c1c7e7406af04a2133e1d42.gif

Näin sille sitten kävi.

Suhteet Oma elämä Mieli