Wine Tasting, Nordic Society & Robert Burns Night

Viikko on taas hurahtanut, ja paljon on tapahtunut. Otsikosta ilmeneekin tämän viikon kohokohtia; viiniä on maisteltu Wine Societyn tapahtumassa, Nordic Societyn sitseillä (!!) käyty ja skotlantilaista runoilijaa, Robert Burnsia juhlistettu.

Liityimme kaverini kanssa Glasgow’n yliopiston Wine Societyyn ja viikko alkoi tosiaan viinin merkeissä. Maanantai oli koulun suhteen aika pitkä, joten parin ensimmäisen viinin jälkeen olisi tehnyt mieli mennä kotiin painamaan pää tyynyyn – kunnes saavutimme viidennen viinin ja alkoi olla hauskaa. Yhdeksännen eli viimeisen viinin kohdalla huolestutti seuraava aamu, ja kuinka kova päänsärky odottaa.

Viininmaistelussa yllätti se, että viiniä kaadettiin aika reilusti joka kierroksella. Ainakin sai siis rahoille vastinetta, mutta ottaen huomioon, että kyseessä oli maanantai-ilta, ainakin itselleni olisi riittänyt vähempikin. Kahdella viimeisellä kierroksella pyysinkin, että kaataisivat hieman vähemmän. Lisäksi olisin kaivannut jotain suuhunpantavaa viinin lisäksi. Sovimmekin sitten pöytäseurueemme kanssa, että seuraavalla kerralla otamme omat juustot ja keksit mukaan. 😀

Yliopiston kirjasto

Onnekseni selvisin viininmaistelusta ilman sen suurempia päänsärkyjä, sillä tiistaina täytyi taas olla skarppina luennoilla. Tiistaina tutustuin luentojen välissä vähän tarkemmin Glasgow’n yliopiston kirjaston maailmaan. Ja se onkin sitten outo maailma se.

Lainoja on neljää erilaista: standard, eli neljän viikon laina; yhden viikon laina; 24 tunnin laina ja neljän tunnin laina. High demand -kirjat, eli kirjat joista on kova kysyntä, kuuluvat kahteen viimeisimpään lainaluokkaan. Isossa yliopistossa tämä on ymmärrettävää, mutta neljän tunnin laina tuntuu silti hassulta. Toisaalta tuo neljän tunnin laina saattaa osoittautua hyväksikin lukumotivaattoriksi. Kun lainaat kirjan, on pakko opiskella, koska seuraavaksi joku muu ottaa sen neljäksi tunniksi.

Opiskelurutiini on vielä hakusessa. Tällä hetkellä on vaikea arvioida, kuinka paljon töitä täytyy kunkin kurssin eteen tehdä, ja miten paljon aikaa opiskelu tulee viemään. Uskon (ja toivon), että parin viikon kuluttua jonkinlainen rutiini on jo löytynyt. Sitä odotellessa siis!

The Hanoi Bike Shop -ravintolan phở

Keskiviikkoisin minulla on vapaapäivä, sillä luentoja ei sille päivälle ole sattunut. Kävimme testaamassa kehutun The Hanoi Bike Shop -ravintolan, joka sijaitsee West Endissä. Pho-keitto näytti hyvältä ja maistui ihan hyvältä. Kuulemma pho tehdään eri tavalla Pohjois- ja Etelä-Vietnamissa, joten tuossa saattaa olla kyse makutottumuksesta.

Lounaan jälkeen suuntasimme keskustaan ja ostin päivän aikana itselleni vaelluskengät. Tarkoituksenani on päästä patikoimaan ja tekemään lyhyitä vaelluksia täällä Skotlannissa, mutta kunnon kengät puuttuivat. Nyt nekin löytyy, jee!

Tässä yritykseni tehdä 20-luvun laineet 😀

Torstai ja perjantai ovat helppoja koulun suhteen. Molempina päivinä on vain yksi tunnin mittainen luento. Toisaalta on kiva, että on vain vähän koulua, mutta tunnin takia kampukselle meneminen tuntuu turhalta. Toisaalta, pian opiskelumäärä tulee kasvamaan, joten sitten on helppo jäädä luennon jälkeen kirjastolle opiskelemaan.

Perjantai-illalla oli luvassa sitsit! Kyllä, piti sitä vaihdossakin päästä sitsaamaan 😀 Glasgow’n yliopiston Nordic Society järjestää noin kolme kertaa vuodessa sitsit, ja mukaan ovat tervetulleita kaikki muutkin kuin pohjoismaalaiset. Tällä kertaa teemana oli 1920-luku. Ihmiset olivat ilahduttavasti panostaneet asuihinsa ja ilta oli kiva kokemus.

Sitsien perusidea oli toki sama, mutta moni asia oli kuitenkin eri tavalla kuin Suomessa. Skoolaus tehtiin hassusti, rangaistuksia eli punishmentejä jaettiin koko ajan ja lauluja laulettiin niin paljon, että tuskin ehdin edes puhua vierustovereideni kanssa.

Pollok House

Lauantaina, pitkien yöunien jälkeen, suuntasimme kavereideni kanssa Glasgow’n eteläpuolelle Pollok Parkiin. Päivän aikana tuli käveltyä kymmenisen kilometriä, kun kiertelimme puistossa. Pollok House oli vaikuttava 1700-luvulla rakennettu kartano. Se on kuuluisa myös puutarhastaan, joka ei näin tammikuussa kyllä päässyt oikeuksiinsa.

Pitkällisen etsinnän jälkeen löysimme myös ylämaankarjan lehmiä Pollok Parkista. Siellä ne seisoskelivat söpöinä, täysin sivuuttaen kaikki, jotka niitä paikalle saapuivat ihailemaan.. 😀

Lauantaina illalla suuntasimme läheiseen pubiin juomaan tuopilliset Robert Burnsin kunniaksi. Robert Burns oli siis skotlantilainen runoilija, jonka tuotannosta en tosin tiedä muuta kuin Auld Lang Syne -laulun.

Nyt otan loppupäivän rennosti ja valmistaudun henkisesti huomenna koittavaan ensimmäiseen tutoriaaliin (tutorial on siis tunti, jolloin käydään pienemmissä ryhmissä läpi kotona tehtyjä tehtäviä). Kuulemisiin!

Elina

Kommentit (2)
  1. Marjo Uitto
    27.1.2020, 06:28

    Hei, luulin jo, että olet bongannut bike shop polkupyöräkaupan/korjaamon 🙂 T. Tmi A U :):)

    1. Hahaa, joo ei aiva! Mun pitää lähettää kuva yhdestä pyörästä.. ei ollut kovin hyvässä kunnossa 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *