Taas Thaimaassa, mutta nyt täältä saa lonkeroa

Tällä kertaa on kiva olla Thaimaassa, toisin kuin vuosi sitten. Ehkä en vaan osaa matkustaa yksin, ravintolassa olo on kuin lukion ruokalassa, jos joutui yksin syömään. Tuntuu, että kaikki tuijottaa, vaikka oikeasti ketään ei kiinnosta.

Ehkä se on molempia, että pelkää nolaavansa itsensä eikä yksin voi nauraa. Tai että oikeasti on niin yksin ettei ketään kiinnosta. Tavallaan pidän yksin matkustamisesta tosi paljon, tavallaan vihaan sitä paljon enemmän.

Tulin Thaimaahan vedenalaiselle videokurssille ja tällä kertaa miekkonen pääsi mukaan. Ja koska hän on asunut täällä vuosia, tulee tuttuja ja tutun tuttuja ja baarituttuja ja työkavereita jokaisen nurkan takaa. Yhtäkkiä ei olla hetkeäkään yksin. Tai siis kaksin. Mutta näin on parempi, silti.

Ja pari päivää sitten alkanut videokurssi on aivan sairaan hyvä. Ja täältä saa Hartwallin lonkeroa ja Upcideriä baarissa. Ja kaupasta löytyi ruisleipää. Kyllä täällä hetken viihtyy.