Sääennätysten loka-marraskuu

 Elämä Espanjan auringon alla on näyttänyt meille jo puolentoista kuukauden aikana monet kasvot. Alunperin olin kirjoittamassa postausta ihan muista aiheista, mutta loka-marraskuu on ollut täällä kelien puolesta ihan erilainen kuin osasimme odottaa. Jotenkin alitajuisesti päädyinkin kirjoittamaan postauksen suomalaiselle rakkaasta aiheesta, eli säästä.

Vaikka Torreviejassa paistaakin aurinko melkein päivittäin, ehti lämpötila täälläkin käväistä jo päiväsaikaan 14 asteessa. Yöllä elohopea laski alimmillaan 8 asteeseen. Kuulemamme mukaan tämä lokakuu olikin kylmin moneen kymmeneen vuoteen näillä seuduilla. Suomessa tällainen keli olisi lämmin ja ihmiset hilluisivat pihalla t-paidoissa, mutta jostain syystä täällä Espanjassa tuolloin tuntui todella kylmältä. Minua vilukissaa paleli niin, että jouduin ottamaan käyttöön toppatakin. Ville taas on toista maata. Hän on uskollisesti suomalaisella mentaliteetilla kulkenut säällä kuin säällä t-paidassa ja shortseissa. Hän jopa uhosi, ettei aio koko talvena käyttää pitkiä housuja. Saa nähdä millaisena syksy jatkuu ja mitä talvi tarjoaa. Joutuuko hän syömään sanansa.

Noilla kylmillä keleillä huomasimme, että pienen kämppämme ainut lämmönlähde, ilmalämpöpumppu, oli rikki. Se ei puskenut luukkuumme kuin kylmää ilmaa. Kun ulkolämpömittari näytti 14, ei sisälämpömittarikaan lämmityksen puutteessa kivunnut kuin 16 asteeseen. Tällöin villavaatteet sukista paitoihin olivat kovasti tarpeen. Kiitinkin mielessäni äitiäni, joka sanoi, ettei suomalainen tule koskaan talvea toimeen ilman villapaitaa ja kalsareita, asui sitten missä hyvänsä. Kun itse värisin peittojen alla villavaatteissani ja ikävöin omakotitalomme takkaa, Ville positiivisuuden perikuvana huomautti, että säästämmepä ainakin sähkölaskussa. Onneksi ilmalämpöpumppu saatiin vaihdettua uuteen avuliaiden vuokranantajien toimesta. Nyt parkkeeraan mielelläni oman viluisen takamukseni sohvalle ilmalämpöpumpun lämpimän tohotuksen alle, vaikka Ville välillä huolehtiikin sähkölaskujen suuruudesta.

Sen lisäksi, että tämän vuoden lokakuu oli huippukylmä, Ville pääsi minun käydessäni Suomessa todistamaan myös erästä toista sääennätystä. Nyt marraskuun lopussa täällä satoi yhden vuorokauden aikana enemmän kuin moniin kymmeniin vuosiin. Jos Suomessa sanomme, että vettä tulee kuin saavista kaataen, täällä sitä tuli hurjasti enemmän. Emme ole ikinä kokeneet Suomessa vastaavaa sadetta. Kadut tulvivat niin, että autoilla oli mahdotonta ajaa ja teitä jouduttiin sulkemaan. Tämän vuoksi myös koulut olivat suljettuina ja useat ihmiset eivät päässeet töihinsä. Tällöin kiitimme onneamme, ettemme valinneet asuinpaikkaamme rannalta, vaan vuokrasimme asunnon kauempaa Torreviejasta. Asuntomme nimittäin sijaitsee rinteessä, rannikkoa paljon ylempänä, minkä johdosta vesi ei jäänyt kadullemme tulvimaan. Mielessämme kävi, että rannalla asuessa pelkkä koirien pissattaminen olisi ollut mahdotonta. En nimittäin usko, että koiramme osaisivat tehdä tarpeitaan uidessa. Eikä Villenkään uimataito ole kehuttava.

Kaikista näistä sääennätyksistä huolimatta olemme viihtyneet Torreviejassa hyvin. Opimme pikkuhiljaa espanjankieltä, mikä helpottaa asiointia paikallisten kanssa. Nautimme siitä, että saamme keskittyä täysin vain niihin asioihin, joita haluamme tehdä. Ennen kaikkea nautimme stressittömyydestä ja kiireettömyydestä. Espanjassa riittää tutkittavaa, eikä yksikään päivä täällä ole tylsä.