Hyvää uutta elämää!

Ollaankos sitä jo tupakka-, karkki- tai kiroilulakossa? Tai ajattelitko aloittaa ihan kokonaan uuden elämän tai ainakin laihiksen ja tipattoman, niin kuin aika moni meistä? Vai mennäänkö vielä tämä vuoden ensimmäinen päivä entiseen tapaan, ja uusi elämä alkaa vasta huomenna, tai viimeistään sitä seuraavana maanantaina?

Olen jo vuosia kieltäytynyt tekemästä uuden vuoden lupauksia tai näyttäviä elämäntaparepäisyjä, koska muutaman päivän tai viikon tsempin jälkeen repsahdus entiseen tuntuu niin ikävältä. Olen ajatellut, että jos muutan jotain elämässäni, sen on parasta olla sitten ikuista. Niinpä muutokset ovat olleet hitaita ja lukuisten takapakkien siivittämiä. Mutta tarvitseeko sen olla niin?

Edes muutoksesta kirjoittaminen tunnu ei onnistuvan ilman kliseiden viljelyä, sillä elämähän on yhtä muutosta – niitä, jotka osuvat kohdalle täysin tilaamatta, niitä, joissa onnistumme tuosta vain, ja niitä, joista jäämme vain haaveilemaan. Muutoksen tekeminen on niitä asioita elämässä, jotka on helpommin sanottu kuin tehty.

Tämänhän kaikki jo tietävät, joten halusin, että minulla olisi jotain uutta sanottavaa pysyvien elämänmuutosten tekemisestä. Niinpä hankin tammikuun ajaksi blogin vierailevaksi tähdeksi toisen auttavan Elinan, life coach Elina Derevjankon. Lisää Elinasta ja life coachingista voi lukea Elinan sivuilta www.lifeinspiration.fi.

Käymme blogissa vapaamuotoisia keskusteluja aiheesta eli nyt jos koskaan sinun on aika avata sanainen kommenti- ja kysymysarkkusi. Antakaahan kommenttiboksin laulaa, niin me Elinat vastaamme (tai kysymme lisää – monestihan vastaukset löytyvät ihmisestä itsestään)