Lunalle (ja muille seksologiasta kiinnostuneille)

Seksuaalineuvojia koulutetaan ammattikorkeissa, minkä lisäksi myös yksityiset tahot, kuten Sexpo antaa seksologian alan koulutusta, niin seksuaalineuvontaan kuin pari- ja seksuaaliterapiaan liittyen. Rautaslangasta vääntäen seksuaalineuvoja neuvoo ja seksuaaliterapeutti terapoi.

Seksuaalineuvojia on monissa tehtävissä: heitä on kätilöissä, pappeina, opettajina, vanhus-, vammais- ja vankilatyössä, nuoriso-ohjaajina, fysioterapeutteina ja niin edes päin. Yllättävän moneen työhön kun kuuluu seksuaalisuuden kohtaaminen jollain tavalla.

Kuviota selventänee se, että Seksologinen Seura myöntää neljän tasoisia auktorisointeja (niitä siis haetaan tietyillä kriteereillä). Seksuaalineuvoja on alin ja ylin on kliininen seksologi. Yksinään sanaa seksologi käytetään välillä harhaanjohtavan ympäripyöreästi, sitä voi siis pitää vähän samanlaisena sanana kuin filosofi – ihmisenä, joka on perehtynyt tavalla tai toisella seksologiaan. Ja tähän samaan syssyyn henkäisen, että alan ihmiset tuppaavat karttamaan termiä seksiterapeutti hinnalla millä hyvänsä, seksi ja seksuaalisuus kun ovat eri asia 😉

Itselläni oli seksuaalineuvojakoulutukseen hakiessani yhteiskuntatieteiden maisterin paperit. Uskoisin, että hakijoista päättävät katsovat sitä, että hakijat ovat taustatiedoiltaan jotakuinkin samalla viivalla, että koulutuksesta saa jotain irti ja että ihminen jotenkin “hyötyy” siitä, että hän täydentää taustakoulutustaan seksologialla.

Paha mennä sanomaan, mutta nuo kaikki luettelemasi (sosiologia, amk-sosiomi, sukupuolentutkimus) voisivat teoriassa olla hyviä taustakoulutuksia – paras varmistaa taholta, mihin kenties haet. Koska seksologiaa opiskelleet tekevät niin monenlaisia hommia, mieti ensin, että millaista työtä haluaisit itse tehdä: haluatko tutkia jotain tai tehdä asiakastyötä tai jotain muuta? Anyway näin lonkalta heittäisin, että googlaile alkuun, missä voisit opiskella seksuaalineuvojaksi, se aste on kuitenkin käytävä tavalla tai toisella, ja siitä on hyvä jatkaa, jos mieli tekee.

Kysy lisää, jos jotain jäi epäselväksi – myönnän, että kenttä on hiukkasen sekava.