Auttavat Elinat puhuvat muutoksesta ja muustakin, osa 2

Elina D: Uskon, että suurin asia, mikä estää isoa muutosta, on se kysymys, että kuka minä sitten olen muutoksen jälkeen. Ihminen itse blokkaa muutosprosessin, koska pelkää ettei ole itse henkiseti valmis tai miettii sitä, miten ympäristö reagoi.

Elina T: Onnistuneella muutoksellahan on monesti hinta, jota ei aavistakaan joutuvansa maksamaan: painoa rajusti pudottaneen parisuhde alkaa kärsiä, menestyjä alkaa juhlia vähän liikaa. Ajattelen niin, että jos jotain lähtee muuttamaan, niin sitten on parempi tehdä pysyvä muutos. Se ei onnistu, ellei olla oikeasti ongelman ytimessä. Hyvä esimerkki on laihduttaminen, oma ruumiin kurittaminen on naisille kovin tuttua. Siinä on paljon hyvää, mutta itsestään huolehtiminen ja itseen panostaminen voi kääntyä itseään vastaan. Tuntuu siltä, että eniten laihduttamisesta puhuvat ihmiset, joilla ei ole terveydellistä tai edes esteettistä tarvetta sille. Se on aina se kaksi tai viisi kiloa, joiden jälkeen on lupa olla tyytyväinen itseen.

Oma keho on niin houkutteleva kontrollin kohde, mutta voi olla, että jokin ihan muu osa-alue sun elämässä kaipaisi dieettiä tai vastaavasti lihotuskuuria. Sen muutoksen myötä parempi suhde omaan kehoon ja ruokaan voisi löytyä luontevammin ja helpommin.

Elina D: On sinänsä ymmärrettävää, että alkaa stressaavassa elämäntilanteessa vaikkapa kiinnittää huomiota ruokavalioon, jotta pystyy hallitsemaan edes jotain. Siitä tulee turvallinen olo. Olen tietoisesti päästänyt irti kontrollin tarpeestani. Elämässäni on tapahtunut viime vuosina paljon, joten en jaksa enää pingottaa monestakaan asiasta, jolla ei ole suuremmassa mittakaavassa mitään väliä. Ei ole tarvetta luodaa draamaa siitä, että kumppanin sukat on lattialla. Luotan siihen että asiat järjestyvät, että kaikille muutoksille on oma aikansa.

Elina T: Niinpä, elämässä on paljon asioita, joille ei voi mitään. Tyyneysrukous summaa sen hyvin: “Anna minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne jotka voin ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan.”

Mitä ajatuksia tämä herättää? Seuraava osa keskustelusta ilmestyy 12. tammikuuta!