Auttavat Elinat puhuvat muutoksesta ja muustakin, osa 4

 (Anteeksi viive päivityksessä!)

Elina D: Kun puhuu ihmisten kanssa, se ydinkysmys tuntuu aina vain olevan se, että miksi lyttäämme itseämme, emmekä luota itseemme tai ota vastuuta elämästämme. Annamme liikaa muiden ohjata tavoittellisuuttamme – moni asia tehdään tai jää tekemättä sen takia, että miettii, miltä se näyttää muiden silmissä.
Elina T: Elämä on liian lyhyt sellaiseen. Vaikka olisi kuinka hukassa itsensä kanssa, moni saa kiinni itselle tärkeistä asioista esimerkiksi hiukan makaaberin ajatusleikin avulla, pohtimalla esimerkiksi, että mitä tekisi, jos kuolisi huomenna tai vuoden päästä. Luin juuri koskettavan jutun omaisista, joiden rakas ihminen oli kuollut. Olen nykyään niin herkkä liikuttumaan, että olin koko päivän hyvin hartaissa tunnelmissa, maistelin kahviakin sillä mielellä, että mitä jos tämä olisi viimeinen kupilliseni, niin mitä siitä ajattelisin – vai tekisinkö kenties jotain ihan muuta.
Taas palaan siihen, että itsensä kuuntelemisesta puhutaan paljon, mutta miten se ihan oikeasti tehdään? Voinhan väittää itselleni, että sydämeni sanoo juuri nyt, että syö kilo suklaata.
Elina D: Uskon siihen, että kun oikeasti hiljentyy, tajuaa, koska pettää itseään ja koska kuuntelee. Sitä voi myös treenata – monelle on tuttua se, että toteaa jostakin jälkeen päin, että olisihan se pitänyt tietää. Aina kun huomaa tällaisen tilanteen, sitä voi tarkastella lähemmin: mitä tapahtui, mikä johti mihinkin, miksi minusta tuntui siltä ja tältä, miksi toimin lopulta näin, mihin se vei? Silloin pikkuhiljaa oppii tuntemaan omaa intuitiotaan.
Itsensä kuunteleminen on parempi vaihtoehto siitä syystä, että useimmiten muiden ihmisten neuvot eivät toimi muilla kuin heillä itsellään.
Elina T: Niinpä. Se on juuri se syy, miksi ammattiauttajat, oli suuntaus mikä tahansa, käyvät koulutuksessaan läpi tavalla tai toisella omia ongelmiaan ja heikkouksiaan. Mikä on mielestäsi ammattiauttajan rooli, kun haluaa muuttaa jotain elämässään? Itsestäni tuntuu siltä, että jotkut kuvittelevat, että terapeuteilla ynnä muilla on taikasauvat, joilla saa loihdittua kaiken pahan pois.
Elina D: Mielestäni kysymys on jälleen siitä, että ottaako vastuun omasta elämästään. Onko todella valmis muutokseen vai haluaako ylläpitää nykytilannetta.Omassa työssäni huomaan sen siitä, että ne, jotka ottavat vastuuta omasta prosessistaan ja ovat 100-prosenttisen rehellisiä itselleen, tekevät myös sellaisia oivalluksia ja muutoksia, jotka kantavat pitkälle, myös yli sellaisten aallonpohjien, joihin olisi ennen saattanut jäädä makaamaan. Parhaimmillaan ammattiauttaja antaa asiakkaalle itselleen työkalut parempaan elämään ja tekee itsensä tavallaan tarpeettomaksi. Toki tsemppaajan roolissa voi jatkaa, vaikka asiakkaalla olisi pitkäkin prosessi takana ja hän olisi sisäistänyt uuden tavan elää.

Mitä mieltä olet tästä? Seuraava osa ilmestyy 20. tammikuuta!