Hei sitten mummi
Pitkään huonossa kunnossa ollut rakas mummini menehtyi vastikään. Hän oli viimeinen elossa ollut isovanhempani, se, joka muun muassa opetti minut kuivaksi, jonka keittön kaapissa oli aina jotain hyvää jemmassa ja jolta olen perinyt hiukseni ja nenäni. Muistovärssyjä selaillessani löysin tällaisen Eeva Kilven runon, joka liikutti ihan mahdottomasti:
Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja he humisevat lastenlastensa yllä,
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksansa
lumimajaksi heidän ylleen.
Ja kuvitusta etsiessäni törmäsin tällaiseen hassuun projektiin:
Source: behance.net via Nicolas on Pinterest
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.