Mikä ihmeen Fisher?

Source: smartphowned.com via Miz on Pinterest

 

Kuten syksyllä lupasin, tammikuussa special guest blog starina on ihana Maria Rosenborg, joka vetää Fisherin eroseminaareja. Ensialkuun lienee fiksuinta esitellä, mikä ihme Fisherin eroseminaari edes on. Minä kyselin, Marika vastasi.

Elina: Mikä on Fisherin eroseminaarin idea pähkinänkuoressa?

Marika: Oppimiseen ja vertaistukeen perustuvaa ryhmätyöskenteleyä. Itsensä rakastamisen opettelua ja oppimista päättyneestä parisuhteesta.

Elina: Millaista Fisherin eroseminaarissa on?

Marika: Fisherin eroseminaari on ryhmässä tapahtuvaa oppimista. Seminaarissa on rakenne ja ohjelma, jossa käsitellään mm. erilaisia tunteita, omia käyttäytymismalleja, päättynyttä tai harkinnan alla olevaa eroa, parisuhdeviestintää ja oman itsensä rakastamista, joka on seminaarin tärkein asia. Ryhmä (optimaalinen koko on 10-14 henkilöä) tapaa kymmnenen viikon aikana kerran viikossa kolme tuntia kerralla. Myös viiden viikon intensiiviseminaareja ja viikonloppuseminaareja on toisinaan tarjolla. Ryhmän vetäjä alustaa illan aiheesta, jonka lisäksi tehdään erilaisia tehtäviä ja keskustellaan sekä suuressa ryhmässä että pienryhmissä. Bruce Fisherin kirja Jälleenrakennus, kun suhteesi päättyy toimii työkirjana ja siitä annetaan kotitehtäviä. Kysymyksessä ei ole ryhmäterapia vaan vertaistukiryhmä, jolla on terapeuttinen vaikutus.

Elina: Mitä olet oppinut vedettyäsi seminaareja jo vuosia?

Marika: Vertaistuessa on uskomatonta voimaa, jota mikään muu tukimuoto ei voi korvata. Vetäjän tärkein tehtävä on luoda luottamuksellinen ja turvallinen ympäristö, jossa osallistujien on hyvä jakaa ajatuksiaan keskenään. Hyvä vetäjä uskaltaa antaa myös itsestään ja tunteistaan, vaikkei hänen tarkoituksensa olekaan olla asiantuntija-automaatti. Maailmassa ei ole vain joitain oikeita vastauksia. Elämä on monimutkaisempaa.

Elina: Miksi eroseminaari toimii, vaikka erosta olisi jo monta vuotta?

Marika: Seminaariin tulla käsittelemään tunteita. Siksi sinne hakeudutaan tilanteessa, jossa henkilö kokee jonkin asian käsittelyn olevan kesken. Joskus tunteet voivat jäädä päälle tai niiden käsittelyyn kaivataan sparraajaa tai uutta näkökulmaa. Tunnemuistot ovat iättömiä, niitä voidaan ottaa käsittelyyn myös aikojen kuluttua. Henkilö voi myös tuntea, että hän on jäänyt toistamaan tiettyä kaavaa, eikä pääse siitä ulos ja hakee apua tähän ongelmaan. Eroseminaari on ennen kaikkea työskentelyä oman itsensä kanssa. Siellä ei lähtökohtaisesti haukuta eksää tai mietitä miksi exä teki mitä teki. Tosiasia on, etteivät ihmiset aina tiedä miksi toimivat tietyllä tavalla.

Elina: Kuinka pitkälle pääsee, jos lukee pelkän kirjan?

Marika: Kyllä pääsee pitkälle ja se jo toki kannatettavaa. Aina parempi kuitenkin jos on edes yksi eronnut kaveri, jonka kanssa voi lukemastaan keskustella, jotta vertaistuki tulisi kirjan rinnalle.

 

Ps. Jotta ei menisi niin vakavasti, tästä linkistä voi lukea lisää autocorrect-mokia liittyen eroamiseen.

Pss. Kiitos kysyjille – mikäli tulee mieleen lisää kysyttävää/kommentoitavaa eroamisesta, kirjoitelkaa!