Aarre kartalla

Life coach -ystäväni järjesti syksyn piristykseksi aarrekarttailtapäivän. Vaikka olin tiennyt aarrekarttatekniikasta pitkään, tein ensimmäisen oikean aarrekarttani vastaavanlaisessa sessiossa vuosi sitten. Nyt kun tiesi, mitä odottaa, olin ihan liekeissä ennen h-hetkeä.

Olen aiemmin tehnyt muun muassa erilaisia listoja tavoitteistani, mutta pitkälti kuviin perustuvassa aarrekartta-työskentelyssä on ihan oma taikansa. Periaatteessa se on yksi tapa vauhdittaa omien päämäärien saavuttamista, mutta oman kokemukseni mukaan se auttaa erinomaisella tavalla sisäistämään, mitä ylipäätään haluaa ja tarvitsee. Monilla kun unelmointi ottaa koville sen takia, että tuntuu siltä, ettei saa haluta ihania asioita elämäänsä (koska ne muka ovat joltakulta muulta poissa) tai ettei ansaitse sitä, mitä toivoo (koska on muka niin huono ihminen). Aarrekartan tekeminen selkeyttää siis ajatuksia, mikä ei koskaan tee pahaa.

Ennen kuin ryhtyy kartan tekooon, on hyvä  pohtia, mitä elämäänsä kaipaisi. Esimerkiksi ystäväni teetti meillä yksinkertaisen elämäntilanteen kartoituksen tyyliin arvioi asteikolla 1-10, kuinka tyytväinen olet parisuhteeseesi.Tosin intuitiolla on oma tonttinsa aarrekartan tekemisessä, joten kovin tiukkaa suunnitelmaa ei ehkä edes kannata tehdä ennen kuin alkaa hommiin.

Aarrekarttoja on erilaisia, esimerkiksi

  • selkeään konkreettiseen ogelmaan keskittyvä täsmäkartta, joka voi olla vaikka lompakkoon laitettavan pieni
  • tunnelmakartta, jossa keskitytään itseä miellyttävien kuvien etsimiseen ja lopuksi pohditaan, mitä kartta haluaa kertoa
  • vuosikartta, johon kerätään materiaalia maksimissaan viidestä tavoitteesta, jotka haluaa saavuttaa seuraavan vuoden aikana

Ystäväni mukaan kuvat puhuttelevat omalla ainutlaatuisella tavalla alitajuntaamme, joten jännin vaihe onkin etsiä esimerkiksi vinosta pinosta vanhoja aikakauslehtiä kuvia, joita on inpsiroiva katsella tavalla tai toisella. Myös otsikoita ja muita isohkoja tekstejä kannattaa vilkuilla ja leikellä talteen. Lopuksi kuvat sommitellaan isolle kartongille, minkä lisäksi kokonaisuutta voi koristella mieleisellään tavalla – sen pitää siis miellyttää omaa silmää, ei kenenkään muun.

Muutama sommitteluohje

  • kartongin oikeaan yläkulmaan tärkein tavoite
  • keskelle ns. voimakuva, joka antaa eniten hyvää fiilistä
  • vasemmalle alakulmaan “pienin” tavoite

Itseäni hämmästytti, kuinka erilaisia vuoden välein tekemäni kartat olivat. Nyt teemat, joiden olin luullut olevan tärkeitä, jäivät lähes tulkoon pois. Sen sijaan jostain pomppasi kartalle aihe, jonka en ollut kuvitellut olevan itselleni kovinkaan iso juttu. Lisäksi kokonaisuuden piiloviestit ovat yllättäneet: vuosi sitten löysin jokaisesta kuvasta jotain osoittavan tai ojennetun käden. Nyt bongaamissani kuvissa koreilee  hampaat hohtaen hymyilevä nainen.

Aarrekartan voi tietenkin tehdä itsekseen, mutta siitä, että sen tekee ryhmässä tai kimpassa jonkun kanssa, tulee vähän juhlavampi olo. Niin hassua kuin se onkin – kun on etukäteen sovittu aika ja ehkä pieni summa rahaakin tarvikkeissa kiinni, on helpompi ottaa omat unelmat vakavammin. Ja jos niitä uskaltaa vielä jakaa luottoihmisten kesken, voi huomata, että onkin ihan ok toivoa itselleen hyvä asioita.

 

someecards.com - Working hard to fulfill your dreams could someday make you not as famous as the cast of Jersey Shore

Hyvinvointi Hyvä olo

Perunoista ja Mikko Leppilammesta

Peruna kerrallaan on ykis lempisanonnoistani, jonka kuulin ensimmäisen kerran Mikko Leppilammelta, kun haastattelin häntä vuosia sitten. Leppilampi oli tuolloin vasta uransa, mutta karismaattinen ja mukava kuin mikä – jopa siinä määrin, että minua alkoi ujostuttaa niin, etten pystynyt koko aikaa katsomaan häntä suoraan silmiin. Joka tapauksessa Leppilampi käytti kyseistä sanontaa kuvatessaan tulevaisuuden suunnitelmiaan, ja aloin käyttää ilmaisua muodossa ”Peruna kerrallaan niin kuin Mikko Leppilampi sanoisi”. Pidin sitä vain lystikkäämpänä versiona ”Asia kerrallaan” -sanonnasta, kunnes bongasin kirjastosta sattumalta psykologi Keijo Tahkokallion tunteita käsittelevän kirjan Peruna kerrallaan. Siinä Tahkokallio kertoo äitinsä käyttäneen kyseistä sanontaa ja viitanneen sillä piikatytön paniikkiin, kun pitäisi nopeasti kuoria koko saavillinen perunoita. Ahdistus helpottaa kun keskittyy kuorimaan aina vain yhden perunan mahdollisimman nopeasti. Vastaavanlaisia anekdootteja riittää elefantin syömisestä vuoren siirtämiseen, joten uskottava se on: oli kyse sitten isosta projektista tai ihan vain koko elämästä, paniikin välttää sillä, että tavoitteensa pilkkoo osiin ja yksinkertaisesti vain aloittaa jostain.

Hyvinvointi Hyvä olo