Mies oli viikannut koko perheen puhtaat pyykit mitä suloisimmiksi pikkukasoiksi. Olen ihminen, joka ei viikkaa, vaan sulloo.
Tapittaessani noita origamimaisia paketteja muistin tämän mahtavan videon (taannoin opettelin tekniikan mieheni iloksi, mutta eipä sitä ole tullut juuri harrastettua..) ja päätin alkaa viikata enemmän ihan vain viikkaamisen ilosta, kyllähän sekin käy meditaatiosta?
“Nyt on näin” –menestyslausahdus on saanut toisesta väkevästä onelinerista seuraa. Rakkaalla aviomiehelläni on nimittäin ollut pitkään tapana kommentoida jotain neuroilujani viehättävän lakonisella kommentilla “So?” eli suomeksi “Mitä sitten?”
Se on oiva tapa testata, että onko paikallaan ahdistua ja friikkailla vai kohauttaa teinixmäisesti vain olkapäitään.
“Söin juuri 200 grammaa suklaata!” “Mitä sitten?”
“En jaksa siivota.” “Mitä sitten?”
“Maksoin taas laskut myöhässä.” “Mitä sitten?”
Ja jos keksit itsellesi jonkin pätevän vastauksen, niin jatkan Mitä sitten -jankkausta, kunnes tulet siihen tulokseen, ettei tämäkään elämäntapahtuma ole kohtaloksi.
