Tuumaustauko

Voi että tämä on vaikeaa. Myöntää, että juu, blogi on selkeästi ollut paussilla tämän vuoden alusta asti. Ettei ihminen, jolla on intensiivinen uusi projektityö ja kaksi pientä lasta, pysty kaikkeen. Vaikka sitä toivoisi. On vain kerättävä pokkaa pitää tuumaustaukoa. Että sitten olisi taas jotain uutta annettavaa. Tänä keväänä on tapahtunut niin paljon, että minun pitäisi pitää itseni kanssa jokin henkinen inventaario. Mitä olen oppinut, mitä on vielä oppimatta. Telkkarityö on ollut ekstrovertille, jopa ujolle ihmiselle huikea, kylmäävä trippi näkyvänä olemiseen, niin konkreettisesti kuin kuvainnollisesti. Olla katseen kohteena, olla kritiikin kohteena, olla hetkessä, heittäytyä. Olla ajattelematta, analysoida.