Viimeinen luento

Tämä alkaa vaikuttaa pikkuhiljaa siltä, että minulla on fetissi postata YouTube-klippejä, joissa joku keski-ikäinen setä selittää elämänviisauksia. Lupaan, että tämä on viimeinen – hetkeen. Ko. klippi on pitkä ja sisältää paljon muisteloita ja yleistä jutustelua, mutta ainakin pari viisautta on jäänyt erityisesti mieleeni. Jos et jaksa katsoa koko klippiä, niin tässä ne ovat näin ulkoa muisteltuina ja huonosti käännettyinä:

*Tiiliseinät (aka se että jokin näyttää mahdottomalta) ovat olemassa siksi, että ne paljastavat, kuinka paljon jotakin haluamme. Pausch siis puhuu siitä, miten saavuttaa lapsuuden ajan unelmansa.

*Jos joku tuottaa sinulle pettymyksen, et todennäköisesti ole antanut hänelle tarpeeksi aikaa toimia odotustesi mukaan. Tätä olen miettinyt viime päivinä paljon.. Siis sitä, että kuinka monen ongelman takana oikeasti onkaan kärsimättömyytemme. Entä jos vielä odottaisit tunnin/päivän/viikon?

Ai niin, klipin nimi on tosiaan Viimeinen  luento ja se on kirjaimellisesti sitä – puhuja Randy Pausch oli Carnegie Mellon -yliopiston professori, joka menehtyi haimasyöpään vajaa vuosi luennon pitämisen jälkeen.