Syvän kuilun äärellä
Kuiskausten lomassa
Oman syvän tietoisuuden ytimessä
Ei poispääsyä ilman tunnistamista
Tunnistamista aitona valona olosta
Varjo on ja pysyy
Sen hyväksyminen sydäntä avaamalla
Kuiskaten itselleen

”Rakastan sinua”

Lähemmäs itseäni
Se joka aidosti olen
Syväluotaavaa tietoisuutta
Tunne tunteelta lähemmäksi
Täyttymystä rakkaudesta itseen
Jokaisesta osasta kauniista
Sielun kohotessa korkeamman säteistä kohti ikuisuutta
Jonka tiedän olevan

Mut on rikottu niin monta kertaa
Koetettu tappaa fyysisesti ja psyykkisesti
Se kärsimys joka mun sisällä elää on osittain syvällä osittain vapaa
Se tunnelataus jonka koen kun saan tuntea murusia niistä hetkistä ja ajoista kun mut on rikottu
Ne on ne tunteet jotka jää
Ne on ne joista tunnistan itseni
Todelliset ulottuvuudet
Todelliset aspektit jotka muhun vaikuttaa
En tiedä saanko rinnalleni koskaan ihmistä joka rakastaa mua sellaisena kuin olen, joka jää
Jolle olen se tärkeä kunnioitettava olento
En tiedä sitä, voin vain toivoa ja luottaa
Että joku päivä
Saisin olla turvassa, rakastettu

Elämänjanon,
toivon,
kaikkeuden rakkauden ympäröimänä

Jatkan eteenpäin tässä mahdollisuuksien meressä, jota maailmaksi kutsutaan