VUONNA 90 JA MITÄ ISIT OPETTAVAT TYTTÄRILLEEN

Hyvää isinpäivää kaikki isit ja erityisesti omani!

 

Ellen huijaa tämä on toinen isänpäivä itselleni, kun en ole oman isäni luona. Meillä on ollut perinteenä viettää isänpäivä aina yhdessä kaikesta ja kaupungeista riippumatta. Tänä sunnuntaina en kuitenkaan päässyt matkustamaan kotikonnuille. Ihan harmittaa. Onneksi isi tietää!

Meillä on iskän kanssa aika erityinen suhde. Ajatusmaailmaltamme olemme hyvin erilaisia, mutta huumorintajultamme taas hyvin samanlaisia. Kun isi nauraa, nauran minäkin (kuten kuvastan näkyy). Mitä ajatusmaailmaamme puolestaan tulee, isin vankkumattomat periaatteet ovat aiheuttaneet aika ajoin isoakin eripuraa, mutta myös opettaneet sen, että periaatteet luovat perustan ja kantavat pitkälle. Tietynlainen kunnioitus ja erilaisten elämänpolkujemme ymmärtäminen on kuitenkin rakentanut suhteestamme vahvemman. Olen onnellinen, että juuri hän on isäni. Eniten arvostan isässäni kuitenkin sitä, että hän on opettanut työn merkityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Isäni on ollut aina kova tekemään töitä ja se on varmasti heijastunut myös minuun tietynlaisena kunnianhimona ja kehittymishaluna. En voi koskaan kiittää tarpeeksi, että isi on antanut oikeanlaiset arvot, opettanut kädentaidot ja tarjonnut turvallisen kodin. Vai voinko?

Kiitos isi!

M.

Ps. Mitä teidän isit ovat opettaneet teille?

 

Few thoughts about Fathers’ day and our relationship. Nevertheless, I love my dad!