Auta äitiä: Välikausivaatteiden ihmemaailma
Räntää sataa vaakasuorassa, talvikenkiä ei voi vieläkään laittaa säilöön, mutta linnut lirkuttelee kevään tulon merkiksi, ja ajatukset siirtyvät lämpötilan nousun kanssa samaa tahtia pojan ulkovaatetuksen muutoksiin. Äitiyspakkauksen talvihaalari alkaa muutaman viikon päästä muistuttaa enemmän taniaissaunaa kuin miellyttävää ulkoiluvaatetta, ja olen huomannut siirtyväni itselleni aivan outoon maailmaan: välikausi ja sen vaatima vaatetus.
Talvi on mennyt yllättävän hyvin ulkovaatteiden suhteen, vaikka aivan liian monta kertaa poika on hikoillut piponsa läpimäräksi ja huutanut tuskaansa vanhempien yrittäessä pukea häntä suosituksien mukaan. Jokainen lapsi on tässäkin tapauksessa yksilö, ja ne pukeutumisen keinot, mitkä ovat saaneet meidän pojan pysymään tyytyväisenä ja terveenä, ovat välillä niin kauan yleisesti hyväksytyistä ja toitotetuista tavoista, että en niitä kehtaisi tähän luetella.
Meillä suurimmat haasteet ovat luoneet auton turvakaukalon käyttäminen, sillä siihen poikaa on aivan turhaa tunkea toppahaalarissa ja kaikessa siihen liittyvässä arsenaalissa, joten elämämme onkin ollut pitkälti tasapainoittelua kevyemmän toppauksen ja erilaisten peittojen kanssa. Alkutalvesta vaunukopassa käytettiin Hennesiltä ostettua toppahaalaria, ja vuodenvaihteessa rattaisiin siirryttäessä kuvioihin tuli äitiyspakkauksen helpomman istumisen mahdollistava talvihaalari. Leutoina päivinä ja erilaisilla siirtomatkoilla käyttöön on myös päässyt äitiyspakkauksen vanuhaalari, joka soveltuu myös autoiluun.
Kevään lähestymisen on huomannut niinä päivinä, kun lumi on sulanut vesisateen mukana pois ja lämpömittari näyttää viittä plusastetta. Silloin haalarin kanssa täytyy jo vähentää kaulurien, pipojen ja hanskojen paksuusastetta, mutta haalari on vielä toistaiseksi pysynyt käytössä. Pian on kuitenkin muutoksen aika tässäkin tapauksessa, ja olen yrittänyt kaivaa mielestäni faktoja, joihin liittyisivät sanat ’välikausi’, ’kuorihaalari’, ja ’kerrospukeutuminen’. Parhaani mukaan yritän muistaa seurata omaa poikaa eikä niinkään yleisimpiä suosituksia, mutta vähän kyllä jännittää minkälaiseksi säätämiseksi tuleva kevät menee ulkovaatteiden kanssa.
Kertokaa minulle, te viisaammat ja vanhemmuudessa vanhemmat: voiko kesällä vuoden täyttävälle pikkuiselle ostaa täksi kevääksi ihan pilipalihaalarin? Tarkoitan sellaista, jonka hinta ei ole kolminumeroinen, tekniset tiedot eivät ole pidemmät kuin useimmilla kodinkoneilla, ja joka on vain ihan hyvä. Poika ei vielä kävele eikä tuskin paljoa pihalla istuen möyryä, joten näkisin ulkohaalarin tärkeimmän ominaisuuden olevan tuulelta ja sateelta suojaaminen rattaissa istuessa.
Olen alistunut kohtalooni siinä määrin, että tiedän näiden ulkovaatteiden ominaisuuksien kummittelevan tulevaisuudessa sekä uniani että valvehetkiäni, mutta siirtäisin kaiken tämän mielelläni kaudella tai kahdella eteenpäin, sillä eihän rattaissa ulkona istuva lapsi voi oikeasti tarvita teipattuja saumoja ja pankkitilini saldoa korkeampaa vesipilariarvoa, eihän?
Kuva: The Baby Show.