Voi, mikä maanantai

Voisin kirjoittaa monia ihania asioita viime viikosta. Voisin kirjoittaa koko perheen osallistumisestamme Marja Hintikka Liven 3. kauden lanseeraustilaisuuteen tai kahdistakin viime viikon mammatreffeistä. Voisin kirjoittaa mielelläni ensimmäisestä hääpäivästämme ja sen ihanasta juhlinnasta viikonloppuna. Voisin kirjoittaa monestakin asiasta, mutta tänään on liian maanantai.

En yleensä tykkää mollata maanantaita, sillä siitä selviytyminen on mielestäni usein asennekysymys. Vaikka vapaat viikonloput ovat ihania, olen aina jollakin oudolla tavalla nauttinut uuden viikon alusta, maanantain tavallisuudesta ja arkeen paluusta. Minä olen se harvinaisuus, joka pyörittelee silmiä maanantaimeemeille ja jokamaanantaisille kahvikuville, jotka täyttävät Instagram-feedini.

Tänään on kuitenkin ollut tunne armottomuudesta, jonka voi ainoastaan diagnosoida maanantaitaudiksi. Jäin jälleen kerran viettämään viikkoa vanhempieni luokse, enkä saanut nukuttua hyvin pojan vieressä. En oikeastaan nukkunut ollenkaan. Muistan pari kertaa torkahtaneeni puolen tunnin verran, mutta muuten yöni kului turhautuen, pojan unista puhjaamista kuunnellen, ja Instagramia selaten. Aamulla muu perhe lähti töihin ja kouluun, ja minä jäin pojan kanssa kahdestaan leikkimään silmät ristissä kahviaddiktiota toivoen.

Oli aika lohdutonta aloittaa uusi viikko niin surkeasti, ja keskityinkin päivän aikana lähinnä selviytymään. En todellakaan yrittänyt lähteä pihalle raikkaaseen ilmaan reippailemaan vaunujen kanssa, sillä ajatuskin sekä itseni että pojan pukemisesta ulkoilukuntoon aiheutti lähinnä väsyneen puistatuksen. Ensimmäisten päiväunien aikana söin aamupalan sekä laitoin itseni ja kodin kuntoon uutta päivää varten. Toiset päiväunet nukuimme sylitysten sohvalla, ja taisipa tämä äiti nukahtaa ennen poikaa. 

Illan aikana olen saanut reippaasti apua äidiltäni, ja yksi viime tuntien kohokohdista oli yksin hoidettu kauppareissu ja etenkin autossa rauhassa dataaminen kaupan parkkipaikalla sekä ennen että jälkeen varsinaisen ostosten teon. Seuraavaksi könyän pojan viereen nukkumaan, ja toivon silmät ja varpaat ristissä, että uni vie voiton minustakin.

 

Millä tavoin sinulla oli tänään maanantai?

 

 

 

 

 

Kuva: The Baby Show (kummieno ja poika snäppäilemässä).