Ensimmäinen matka

Viikonloppuna vietettiin ystävämme, joka synnytti 4 päivää ennen meitä, tyttären nimiäisiä kauniissa siirtolapuutarhassa Porissa. Tämähän tietenkin tarkoitti meille ensimmäistä ”lomamatkaa”. Kyllähän me olemme jo mökillä kertaalleen käyty, mutta Poriin ajaa kuitenkin vielä hieman pitempään.

N oli perjantaina työpaikan juhlissa eli valmistelut ja pakkailut jäivät tälle höpsähtäneelle äidille (ihmettelin, että ainoa mikä unohtui pakata oli sukkahousut). Äkkiä aamulla vielä koiran kanssa lenkille ja sitten herättelemään nukkuvaa kaksiokkoa aamu- ja lähtötoimiin. Ihme kyllä pääsimme lähtemään suunniteltuna ajankohtana. Lahjaa mukaan ottaessani, muistin ettei meillä ole korttia vielä pienelle, tarvitsi siis poiketa vielä kaupassakin (ei ole helppoa löytää pikkutytölle sopivaa korttia, joka ei olisi vaaleanpunainen- pinkki on ehdoton no no heille).

Siirtolapuutarhaan ei tosiaan ollut osoitetta olleenkaan, joten ei-Porilaisina paikan löytämiseen menikin odotettua pidempi aika navigaattorin neuvoessa meidät täysin väärälle puolelle kaupunkia. Onnekseni muutama hyvä ystäväni asuu Porissa, joten soittoa sinne ja puhelin neuvoilla perille n. 20 minuuttia myöhässä. Ehdin kyllä muutamaan kertaan kirota koko reissun ja kaupungin siinä samassa, heiluessamme pellon ja joen rannalla samalla juuri herännyttä ja itkevää vauvaa ruokkien.

Vihdoista viimein kuitenkin löysimme paikalle, ikävä kyllä alkupuheet ehdimme missata, mutta onneksi nimen tiesimme jo etukäteen. Pääsimme oikeastaan heti syömään, mikä oli ihan mukavaa kiireisen aamun ja matkan jäljiltä. Tarjottavina oli suolaista piirakkaa, itsetehtyjä maukkaita voileipäkakkuja, raparperipiirakkaa, karkkeja ja tietenkin kakkua. Kaikki oli todella maittavia ja ihme kyllä Kiisu antoi jopa minunkin syödä ja keskittyi vain katselemaan outoa paikkaa ja ihmisiä.

Paikka oli ihana, kuten siirtolapuutarhalta saattaa olettaa. Lämmin auringon paiste valaisi pihan ja nautiskelimmekin pihakeinusta, sekä raikkaasta meri-ilmasta. Isommat lapset pelasivat jalkapalloa, otettiin kuvia, juhlissa oli ihanan rento meininki, eikä yhtään jäykkää tai jännittynyttä fiilistä.

Juhlista lähdimme vielä kaupungille, jossa pääsin viettämään aikaa kahden A:n kanssa. Viimeksi olemme nähneet babyshowereillani, joten juttua riitti. Istuimme Coffee housen terassilla, johon siihenkin paistoi aurinko, eikä ollut yhtään kylmä. On kyllä niin mukava nähdä näitä tyttöjä ja mietittiinkin jo uutta tapaamista mahdollisesti Porin Jazzeille.

Vielä ennen kotiin lähtöä kävimme, suositusten saattelemana syömässä pienessä (kuitenkin vaunujen kanssa mahduttavassa) lähiruokaa tarjoavassa Blindburgerissa N:n vanhan työkaverin kanssa. Hampurilaiset olivat kyllä erinomaisia ja hyvän hintaisiakin. Siitä kotimatkalle, on mukava tietää, että voimme hyvinkin lähteä reissuille pienen kaverimme kanssa. Hän oli niin nätisti koko reissun ajan, naureskellen ja nukkuen.

 

Ikävä kyllä kuva vähän on heilahtanut.

Millaisia teidän ensimmäiset reissut ovat olleet? :)