Joulun odotusta

Vaikka joulukuu alkaa varsinaisesti, olemme alkaneet jo valmistautua Kiran ensimmäiseen jouluun. Täytyy myöntää, että olen vähän jouluhöperö ja nyt vielä kun on täysin uudistunut joulu monessa suhteessa: Kiran ensimmäisen lisäksi myös olemme ensimmäistä kertaa Nikon kanssa jouluaaton yhdessä, järjestämme joulun meillä, johon tulee äitini ja siskoni myös, eka reissaamis-joulu kun matkustamme Nikon vanhempien mökkihuvilalle ja sitten takaisin Tapaninpäiväksi isälleni. 

Mitä olisi joulunodotus ilman joulukalenteria? Koska pieni melkein 8kuinen vauvani ei ole saamassa suklaata pitkään aikaan, eikä hän välitä mistään tarroista tai pikkuasioista, oli täysin loogista tehdä joulukalenteri kaupan sose- ja smoothiepusseista, joita ei yleensä saa, mutta tykkää kyllä. 

Alempi kalenteri on Nikon, jonka tein hänelle syntymäpäivälahjaksi. En viitsi hirveästi paljastaa, mutta kalenteri sisältää arpoja, suklaata, arjesta irtautumista ja yhteistä tekemistä❤️

Jouluaskartelut ovat jo käynnissä ja teimmekin Kiran kanssa isovanhemmille koristeet. Painoin valmismassaan vauvan kädenjäljet ja piparimuoteilla kuvioita. Massan kuivuttua maalasin ja pujotin narut. Näiden lisäksi saavat muutakin lahjaa, mutta tämä on varmasti mukana muisto ensimmäisen lapsenlapsen ekasta joulusta. 

Teinme myös torttuja, tosin en tiedä mikä känkkäränkkä-päivä uunilla oli ja päätti hieman tummentaa pintaa vaikka niin ei yleensä tapahdu. Tein normitorttuja Bonan luumupilttiin ja omenaruusuja aprikoosihilloon. Ulkomuodostaan huolimatta olivat herkullisia. 

Hyvää joulunodotusta kaikille!