Santiago (Estoy aqui! Estoy aqui!!)

http://www.youtube.com/watch?v=2gu3HV6vxkE

Paassa pyorii Hit the road Jack, joten kuunnelkaa tekin. Ja ahaa ainiin, taalla ei tietenkaan ole pisteita aan ja oon paalle. Heti tallainen pikantti tyylillinen twisti tahan mun kirjoittamiseen.

Meitsi on nyt sitten Santiagossa. Aikaero on 7 tuntia ja jetlag on oikein rapsakka. Just ei kylla vasyta, koska on aamu. Kirjoittelen tata postausta mun couchsurfing hostin Susanan koneelta. Aika luksussurffausta so far, mulla on oma huone ja oma kone taalla.

Tuntuu etta nyt vahitellen alan astua ulos siita tuntien putkesta joka alkoi joskus viime viikolla. Se voi toki myos liittya siihen etta edellisyo oli ensimmainen oikeasti nukuttu yo sitten sen viime viikon… Anyways, taa tarkoittaa sita, etta alan oikeasti aineellistua tanne ja yrittaa ymmartaa missa oon ja mita siita seuraa. Tahan asti oon vaan seuraillut ohjeita ja kyltteja lentokentilla, ja eilen Susanaa ja ystaviaan taalla Santiagossa oikeastaan sen kummemmin ihmettelematta tai kulttuurishokkeilematta. Toisaalta, mihin ma valttamatta mitaan kulttuurishokkia tai selkeeta ”NYTONTALLANYTOONTAALLA” -momentia tarviin? 

Muutenkin koko aika siita asti kun nain Hannan, Mikon ja mamman vikaa kertaa vilkuttamassa turvatarkastuksen portien toisella puolen on ollu ihan tosi flowta. Kiire jai lentokoneessa jonnekin Suomen ja Ruotsin ylapuolella, ja siita lahtien jokaiselle kaanteelle ja tehtavalle on ollut oma kiva kiireeton tilansa. Luulen etta taa fiilis johtuu siita, etta mulla ei oikeesti ole mitaan velvollisuuksia venailemassa alitajunnassa esiin pulpahtamista ja to do -listalle joutmista. Ja sanon vaan, etta taa on siisti fiilis. Irrallinen ehka, joo, mutta samalla ma oon niin paljon enemman lasna jokaisessa metrolipun ostossa, uuden tyypin tervehtimisessa, uuden maiseman nakemisessa. Kadulla kaveleminenkin on jannaa tassa state of mindissa 😀

Ikavan tunne on kylla olemassa mutta oon onnistunut pakkaamaan sen minigrip-pussiin (niinkun kaiken muunkin mun rinkassa!) jonnekin aivojen takaosioon eika se hairitse talla hetkella. Se vaan hengailee siella, ja popsauttaa aina valilla jonkun rakkaan mieleen. 

Nyt kuuluu oven takaa koirien kynsien rapinaa siihen malliin, etta mua taidetaan kaivata. Susanalla on siis 5 koiraa, kaikki adoptoitu kadulta. Ja kaikki aika sopoja.

***

Santiago. Where to begin. 

Yeah, to begin. I guess that is the task right now.

Kulttuuri Matkat Musiikki