suomalainen identiteetti ulkomailla

Täällä Ruotsissa ollessani oon miettinyt paljon omaa identiteettiäni suomalaisena ja sitä mitä suomalaisuus mulle merkitsee. Täällä on ollut hyvä olla suomalainen ja se on tuonut mulle täällä turvan. Mulla on ollut joukko ihmisiä ympärillä, jotka tulevat samasta kulttuurista. Oikeastaan oon aika yllättynyt kuinka hyvältä se on tuntunut. Vaikka oon todella isänmaallinen, niin tunnen itseni myös vahvasti pohjoismaalaiseksi ja eurooppalaiseksi. On hetkiä, jolloin olen taas tyypillinen jousimies, maailmankansalainen. Nämä identiteetit tuntuvat kuitenkin itselläni vaihtuvan, kasvavan ja muokkautuvan jatkuvasti. Tällä hetkellä tuntuu, että identiteetti on kehittymässä ruotsinsuomalaisuuteen päin.

Tänne muuttaessani haaveilin vain ruotsalaisesta työyhteisöstä ja ruotsinkielisestä työstä. Nyt kuitenkin huomaan arvostavani sitä, että ympärilläni on myös stereotyyppisiä suomalaisia, sisukkaita, suoraselkäisiä ja luotettavia ihmisiä. Kuitenkin on lisättävä, että nautin suunnattomasti myös kansainvälisestä ilmapiiristä enkä tarkoita, että ulkomaalaiset olisivat epäluotettavia. Oikeastaan tällä hetkellä työilmapiiri on mulle sopivan pohjoismaalainen. Oon saanut hyviä suomalaisia kavereita nopeassa ajassa ja yksi syy siihen on ollut suomalaisuus, koska se on lähentänyt meitä tosi paljon. He tietävät tarkalleen miltä musta tunntuu olla uudessa maassa ja uudessa työssä.

Suomalainen identiteetti on myös herättänyt tunteita kun oon huomannut kuinka suomalainen auttaa toista suomalaista täällä vilpittömästi. En voi varmaksi sanoa, mutta uskon, että suomalaisuus oli syy myös tämän asunnon saamiseen. Tätä asuntoa kävi katsomassa ruotsalainen pariskunta ja me kilpailtiin heidän kanssaan asunnosta Suomesta käsin. Tuntui hiukan epätoivoiselta mutta luultavasti vuokranantaja samaistui niin paljon meidän tilanteeseen ja halu auttaa suomalaista tänne muutossa ratkaisi. Edellisviikonloppuna käytiin hakemassa myös ilmaiseksi suomalaiselta huonekaluja. Hän ilmoitti facebookissa haluavansa luovuttavansa huonekaluja suomalaisille. Hakiessamme huonekaluja hän vielä korosti, että on hienoa auttaa toisia kun on itsekin joskus ollut alussa täällä ja antaa ruotsalaisille ystävilleen sitten huonekalut mitä emme huoli 😀 Antoi siis meille tuntemattomille suomalaisuuden vuoksi mieluummin kuin ruotsalaiselle ystävälleen! Ylipäätään täällä muutama tuntematon suomalainen on kysynyt multa: ”kuinka te pärjäätte täällä?” Se on tuntunut jotenkin hassulta kun suomalainen on halunnut antaa vertaistukea täällä elämän aloittamiseen. En oikein oo osannut vastata kysymykseen sen syvällisimmin kuin että ”hyvin”.

Monta kertaa olen kysynyt itseltäni mikä mun identiteettini näissä asioissa on. Mun sisko sanoi tähän kerran mielestäni aika fiksusti, että hänen identiteettinsä riippuu siitä, missä hän on. Pohjoismaissa tuntee olonsa suomalaiseksi, euroopassa pohjoismaalaiseksi ja aasiassa taas eurooppalaiseksi. Oikeastaan tähän vielä voisin lisätä, että omalla kohdallani seura muokkaa myös mun identiteettiä. Tampereella ollessani parhaiden ystävieni kanssa olen koikkarilainen, turussa olen vahvasti tamperelainen ja hyvien eurooppalainen ystävieni kanssa kulttuurisella identiteetillä ei ole väliä, vaan olemme kaikki maailmankansalaisia.

<3:lla bansku

(kirjoitettu aiemmassa blogissa 2.3.2015)