Mistä Ruotsin tarinani alkoi? Throwback to opiskelijavaihto

Tukholma on kolmas kaupunki, jossa asun Ruotsissa. Se on aika paljon, koska Suomessa olen asunut neljässä eri paikassa elämäni aikana. Kaikki lähti siitä kun hain opiskelijavaihtoon syksyksi 2012 Västeråsin korkeakouluun. Västerås sijaitsee n.90 km päässä Tukholmasta. En kuitenkaan saanut sitä paikkaa enkä ollut hakenut edes muualle, koska muualle en halunnut. Silloin olisin halunnut takaisin tilanteeseen, jossa tein valintaa koulun aloittamisen ja Tukholman au pair paikan välillä. Olin panostanut ruotsinkieleen paljon ja käynyt hiukan yli-innokkaana lukiolaisena virkamiesruotsinkin kesäyliopistossa, jotta valmiudet olisi parhaat joskus muuttaa Ruotsiin.

Mahdollisuutenahan on aina järjestää itselle vaihtopaikka. Silloin opiskelija järjestää itse kaiken. Se ehkä olisi ollut hieman typerää, koska Euroopan unioni tarjoaa niin hyviä ERASMUS-opiskelijavaihto-ohjelmia. Ehdin silloin jo listata itselleni yliopistot, joissa olisin pystynyt opiskelemaan sopivia ainekokonaisuuksia. Onneksi kuitenkin lopulta sain vaihtopaikan Kristianstadista, koska toisen alan vaihtopaikka vaihdettiin liiketalouden opiskelupaikkaan. Voi sitä onnesta itkemisen määrää silloin kun luin sen sähköpostin. Muutaman katseen siinä muistan saaneeni ja joku turkulainen vierestä totesikin ”halusitko noin paljon sinne?” haha, no kyllä!! Onneksi olin jo tottunut ihmettelyyn sen jälkeen kun muutama ihminen oli kaupan kassalla Turussa ihmetellyt iloisuuttani ja kysynyt olenko päihtynyt, koska olen iloinen. Vastasin aina että olen Tampereelta ja sain vastauksen, että se selittääkin kaiken. 😉

Aluksi harmitti se, etten päässyt Västeråsiin keskeisemmän sijaintinsa ja suuremman kaupungin vuoksi. Lisäksi sinne lähti Turun AMK:sta muita opiskelijoita, joista olisin saanut varmasti tukea. Jälkeenpäin ajateltuna Kristianstadiin pääsyssä oli niin paljon hyviä asioita. Olin ainoa suomalainen, jonka vuoksi en puhunut koko vaihtoaikana yhtään suomea ja tapasin vaihtoaikana vain yhden suomalaisen Kristianstadissa. Västeråsissa taas on paljon suomalaisia. Ruotsin kielestä tuli se ”tunnekieli” vaihtoaikana vaikka ruotsi ei ole mun äidinkieli. Yleensähän äidinkieli on se ”tunnekieli”. Vaikka ruotsista tuli ”tunnekieli”, niin en silti pystynyt ilmaisemaan itseäni ruotsiksi kaikkine tunteineen ja vivahteineen samalla tavalla kuin äidinkielelläni suomeksi. Enkä usko, että ikinä tulen pystymään siihen, koska äidinkieli on aina äidinkieli. Koin ruotsin kuitenkin silloin ”tunnekieleksi”, koska en käyttänyt ollenkaan suomea, vaan ainoastaan englantia ja ruotsia. Ruotsin kieli on aina ollut mulle läheisempi kuin englanti. Ruotsiksi pystyin ilmaisemaan silloin tunteitani paremmin kuin englanniksi. Sen vuoksi olin usein helpottunut käyttäessäni ruotsia. Englantia puhuin muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa ja heidän kultturiinsa/identiteettinsä oli myös kaukaisempi verrattuna omaan tai ruotsalaiseen kulttuuriin. Ruotsia taas puhuin paikallisten kurssikavereiden kanssa, jolloin olin myös lähempänä kulttuurillisesti. Se vahvisti entisestään tunnesidettä ruotsin kieleen. Muistan myös, että mun identiteetti ja kulttuuri lähetyivät myös ruotsalaisien kanssa kun tehtiin viikottain international businessin ryhmätöitä. Ryhmässä oli keski-eurooppalaisia ja muutama etelä-korealainen. Silloin olin ruotsalaisien kanssa usein vahvasti samaa mieltä ja ihan kuin oltaisiin oltu samasta kulttuurista. Tunsin itseni omaksi itsekseni ja kotoisaksi käyttäessäni ruotsia. Hassua, ettei se kieli ole oikeasti vain kommunikointia, vaan myös iso kulttuuri- ja identiteettikysymys. Nyt ”tunnekieli” on taas suomen kieli, koska käytän suomea jatkuvasti Ruotsissa ja ruotsin kielestä on tullut kaukaisempi.

Kristianstad sijaitsee ihan Etelä-Ruotsissa ja Kööpenhaminaan on sieltä enää matkaa n.90 km. Lopulta olin Kristianstadin sijaintiinkin erittäin tyytyvävinen. Mulla oli vaihtoaikana mahdollisuus tutustua Etelä-Ruotsiin, johon ei välttämättä olisi muuten tullut tutustuttua. Etelä-Ruotsi, etenkin Skåne on ihanan idyllistä aluetta ja muistuttaa jollain tapaa Keski-Eurooppaa. Skånen leuto ilmasto myös miellytti paljon. Leudon ilmaston vuoksi Skånessa myös viljellään paljon ja se on Ruotsin merkittävä maatalousalue. Skånessa on kaunis luonto ja paljon pitkiä hiekkarantoja. Skånessa on havaittavissa myös oma kulttuurinsa, jossa on vivahteita Ruotsista ja Tanskasta. Skånska eli Skånen murre kuulosti aluksi aika mongerrukselta. En lähtiessäni sitä tiennyt kuinka erilaista kieli siellä on ja nyt täällä ollessani oon huomannut, että ruotsalaisetkin vierastavat välillä skånskaa. En osannut sinne saapuessani sanoa oikein edes Kristianstadia. Silloin kun on vain selviydyttävä kielen kanssa, niin sitä tsemppaa itseään ihan eri tavalla. Aloin ymmärtää kieltä lähtiessäni vaihdosta ja Kööpenhaminan lentokentällä huomasin ymmärtäväni jo vähän tanskaa.

Meille vaihto-opiskelijoille tarjottiin pääosin kursseja englanniksi ja ruotsiksi oli kursseja aloittelijoille. Alkeet eivät kuulostaneet kovin hyvälle, jonka vuoksi järjestin asiat niin, että opiskelin kauppaoikeutta eli handelsrättia  ruotsiksi. Jouduin tekemään todella paljon töitä kurssilla, koska kurssilla ei kirjoitettu mitään muistiinpanoja, vaan professori höpötti skånskaa 8 tuntia. Mulla meni kaikki energia luennoilla siihen, että kerkesin kääntämään lakikirjan sivuja oikeaan tahtiin kun muut kirjoittivat pitkiä muistiinpanoja. Kaikki meni oikeasti ihan ohi aluksi. Sain kuitenkin voimaa siitä, ettei siellä kaikki muutkaan ymmärtäneet kaikkea. Usein ihmiset viittasivat ja kysyivät, mitä jollain sanalla tarkoitetaan. Silloin professori antoi synonyymeja asialle, jolloin useasti sain asiasta kiinni. Mun vaihtopuolivuotta ei ollut ihan se tyypillisin vaihto, koska istuin pitkiä päiviä kirjastossa yksin. Olin välillä aika turhautunut, koska en ole mikään super nopea oppimaan. Esimerkiksi lukiossa jouduin kirjoittamaan kaikki kielten kappaleet paperille kääntäen ja uudet sanat mun täytyy opiskella molemmin päin. Jossain kohtaa vaihdossa huomasin kuitenkin hallitsevani isojakin kokonaisuuksia vaikka se ei tapahtunutkaan silmän räpäyksessä. Tällä ruotsiksi opiskelulla on ollut paljon merkitystä mun elämään sen jälkeen. Olen tullut rohkeammaksi kielenkäyttäjäksi ja uskon, että kovalla työllä kehittyminen on mahdollista.

Viimeisempänä muttei todellakaan vähäisempänä mulle tärkeintä oli, että säilytin parisuhteeni vaihdon aikana. Tiedän, että moni miettii vaihtoon lähtemistä parisuhteen kannalta ja niin minäkin tein. Mulle yksi opettaja sanoi, että se on hyvä testi parisuhteelle onko se hyvä vai huono ja että suhde kestää vaihdon ajan, jos sen kuuluu kestää. Täytyyhän unelmiaan toteuttaa riippumatta siitä onko parisuhteessa vai sinkku. Haluan ehdottomasti kannustaa lähtemään opiskelijavaihtoon, koska se tuo aivan varmasti uusia näkökulmia elämään ja itsenäistää. Musta opiskelijavaihto teki paljon itsevarmemman. Sain myös mahdollisuuden tutustua eri kulttuureihin ja ihmisiin. Kolme vuotta myöhemmin voin myös todeta, että sain tsekkiläisen ystävän, jonka kanssa pidämme edelleen yhteyttä.

<3:lla Bansku

(kirjoitettu aiemmassa blogissani 07/2015)