Kolme

Seppo täytti kolme vuotta. Elämä on ollut viimeiset kuukaudet sellaista aallokkoa, etten saanut siihen millään aseteltua vuosisadan kolmivuotisjuhlia. Annoin sen itselleni anteeksi, kutsuin pari kaveria kakulle ja ajattelin, että ensi vuonna sitten. Kerron meidän uudesta elämänvaiheesta lisää pian, kunhan löydän oikeat muodot sanoille jotka ovat olleet karkuteillä jo viikkoja, ehkä kuukausiakin. 

Mutta nyt puhun ihan vähän tuosta pienestä sankaristani:

Kolmevuotias Seppo on voimakastahtoinen tutkimusmatkailija.

Hän osaa näyttää vaihtelevan määrän sormiaan ja sanoa three kun häneltä vängätään ikää.

Hän huutaa jatkuvasti kovaan ääneen äiti, äiti, äiti, ÄITI, KATO, KATO, KATO! 

Hänellä on yksi erityisen kiva kamu päiväkodissa, suloinen tyttö, jota Seb halaa tavatessaan ja jonka kanssa hän varastaa työntekijöiden taukohuoneesta pullat ja sokeripalat ja KARKAA PÄIVÄKODISTA. Olivat kullanmurut eräänä päivänä avanneet pihan portin ja kokeneet kolme askelta vapautta, kun onneksi heidät huomattiin heti ja portteihin asennettiin paremmat lukitussysteemit.

Seb vetää ihan jumalattomia pultteja milloin mistäkin, esimerkiksi siitä että ei saa jätskiä jos ei syö ruokaansa tai siitä ettei saa juosta veitsi kädessään. Suuttuessaan tai muuten elämään kyllästyessään hän laittaa kumisaappaat jalkaan, ottaa avaimet, sanoo moi moi ja lähtee ovesta ulos. 

Seppo rakastaa junia ja legoja. Hän tekee valtavia sotajärjestelyjä pikkuleluista ja tuhoaa sitten äänekkäästi kaiken.

Muutama kuukausi sitten hänellä oli tapana vedellä asioita vessanpöntöstä alas. Meiltä katosi ainakin kasa magneetteja jääkaapin ovesta.

Seb tykkää nuoleskella kaikkea omituista, kuten kankaita, kerrostalojen seiniä ja päiväkodin hoitajien naamoja.

Hän on hullaantunut tähdistä ja kuusta, ja osaa laulaa tunnistettavasti tuiki tuiki tähtösen, tai twinkle twinkle little starin, en tiedä kumpaa kieltä hän laulaa koska hän sanoo koko laulun ajan vain tuin tuin tuin tuin tuin tuin tuin tuin tuin tuin tuin tuin tuin tuin.

Hän inhoaa kaikenlaista siistiytymistä, kuten peseytymistä, kynsien leikkaamista ja hiusten harjaamista. Hän kasvattaa kerran viikossa rastat takaraivoonsa ja näyttää muutenkin enemmän menninkäiseltä kuin ihmislapselta.

Hän tykkää pukeutua minun vaatteisiini, etenkin rintaliiveihin, ja kynsiä lakkaillessani tunkee hän omansa eteeni lakattavaksi.

Hän rakastaa kaikenlaista pomppimista, juoksemista ja kiipeilyä. Bussissa hänen on saatava vähintään nousta seisomaan rattaisiinsa, paikallaan istuminen on niin ikävystyttävää.

Hän syö mieluiten kananmunia, fetaa, riisikakkuja ja avokadoja. Ja sokeria. Mitä tahansa missä on sokeria, tuota huumeiden huumetta.

Hän ilahtuu poikkeuksetta siitä että ovikello soi tai joku tulee ovesta sisään. Olen nähnyt elämäni aikana vain koirien käyttäytyvän yhtä riemastuneesti tulijoita kohtaan.

Hän on kertakaikkisen jännittävä poika.