Kevät 2016

 

Salilla jossa kävin saatiin uutta verta valmennukseen. Tämä oli toisaalta hyvä, koska sain uusien valmentajien myötä hieman uutta näkökulmaa muutamiin ongelmaliikkeisiini. Takakyykky on ollut alusta asti yksi suurimmista murheistani. Tuntuu että painot eivät kehity ollenkaan, eli tekniikassa on jotakin korjattavaa. Sain yksilöllisiä neuvoja ja aloin kokeilla hieman leveämpää asentoa. Muutos vaati paljon totuttelua. Myös leuanvedot, jotka eivät tuntuneet kehittyvän mihinkään, saivat hieman erilaista treeniä, mutta kaikista tyytyväisin olin rinnallevetoihin. Sain muutaman vinkin myötä pienen ahaaelämyksen ja tuntui että tajusin liikeradan ihan oikeasti.

Sain ensimmäistä kertaa tehtyä käsilläseisontapunnerruksia ilman mitään apuja ja varpaat tankoon liikekin alkoi sujua niin että sain useita toistoja putkeen. Varsinaista rytmiä en niihin vielä löydä vaan pitää tehdä väliheilautus, mutta jaksan jo roikkua niin kauan että useat toistot putkeen ovat mahdollisia. Aloin joka kerta tehdä tehdä päivän treenejä niin että niissä oli joku tavoite. Määrittelin mihin aikaan suoritus piti pystyä tekemään ja sitten koitin tavoitella sitä. Tämä toi ehkä hieman uutta puhtia treeenaamiseen, kun oli edes joku pieni tavoite minkä yritti saavuttaa.

Aloin pikkuhiljaa saada kippileukoja. Ne meni ihan yksittäisinä toistoina, mutta jos treeneissä oli leuanvetoa, niin sitkeästi kippailin niitä ykkösinä, jotta saisin taitoani kehitettyä.

Kotikaupunkiini perustettiin toinenkin CrossFit-sali. Uusi sali oli hieman eri puolella kaupunkia kuin sali jossa kävin nyt ja oikeastaan itselle täysin väärällä puolella, mutta kaikesta huolimatta päätin kokeilla uutta paikkaa. Toukokuussa minulle tuli kaksi vuotta täyteen CrossFit-treeniä ja pian sen jälkeen tein siirtymisen uudelle salille.