Tanssia meren äärellä

Tunne ihmisenä sitä tuntee kaikki tunteet voimakkaasti, oli ne sitten iloa tai surua. Vaikka elämä on välillä yhtä tunteiden vuoristorataa, sekamelskaa ja varsin uuvuttavaa tai aivan liian ihanaa, en silti vaihtaisi sitä ominaisuutta itsessäni pois. Osaan nimittäin arvostaa kaikkia asioita ympärilläni ja olla onnellinen pienistäkin asioista vaikka se leimaisi mut välillä ylitunteelliseksi. Uskon että ilman tätä tunteiden kirjoa ja herkkyyttä ei olisi koreografioitani syntynyt eivätkä tietyt ovet olisivat auenneet.

Mulla on tapana kääntää kaikki takaiskut positiiviseksi ja suhtautua kaikkeen positiivisella energialla. Uskon että tämä saattaa ärsyttää joitakin ihmisiä vaikka he eivät sitä ääneen sanoisikaan. Ystäväni kämpässä on sisustustaulu johon hän vaihtelee erilaisia tekstejä ja yksi niistä on ollut ”paska on aina paskaa” ja niinhän se on, mutta tärkeintä on osata myös nauraa asioille ottamatta niitä turhan vakavasti.

Viime viikon opetin tanssileirillä Turun saaristossa ja ymmärsin taas miksi teen ja rakastan tätä työtä. Kohtaan tanssinopettajan työssä jatkuvasti uusia ihmisiä ja pääsen todistamaan ja olemaan vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten, kehojen ja mielien kanssa. Pääsen jakamaan ja haastamaan heitä ja kaikista tärkeimpänä auttamaan oppilaitani vapautumaan, irtautumaan ja löytämään oman kehonsa vahvuudet ja heikkoudet rohkeasti, ne kohdaten ja hyväksyen.Tanssi herättää tunteita ja niin kävi myös tällä leirillä.

Nyt olen Helsingissä ja poistun saaren luomasta kuplasta mutten omastani.

-Vilma