Mahdollisuudet, haaveilu ja onnellisuus

Pari viikkoa sitten olin perheeni kanssa lomalla Kap Verdellä. Tuo reissu pisti mietityttämään ja laittoi asioita perspektiiviin. Seuratessani paikallista elämää ja asukkaita huomasin ajautuvani samaan ajatusten kierteeseen ja pohdintaan siitä mitä on onnellisuus ja mikä tekee elämästä onnellista.

Olisiko onnellinen elämä eläjänsä näköistä elämää. Elämää jossa pääsisi toteuttamaan itseään toivomallaan tavalla, tulisi näkyväksi ja voisi kokea erilaisia tunteita herättäviä kokemuksia?

Onnellisuutteen liittyy usein raha, mutta yksin raha ei tuo onnea niin kuin sanotaan. On vaikea miettiä omalle kohdalleen erilaista elämää. Saamamme mahdollisuudet innostavat ja mahdollistavat monia asioita, mutta joita emme usein osaa hetkessä niin arvostaa. Tähän liittyy mielestäni pysähtymättömyys ja mahdollisuuksiemme määrä.

Olemme etuoikeutettuja olioita sanoisin. Pystymme niin moneen, hyvään kuin pahaankin. Nyky yhteiskunta kannustaa tekemiseen ja mahdollisuuksien määrä kasvaa jatkuvasti. Mutta kaikki mahdollisuuksien keskellä turrumme tai väsymme ennen kuin pääsemme itse toteutukseen. Ajatuksen tasolla olemme jo pyöritelleet ja prosessoineet ideoita tovin, mutta itse asian toteutus ja aloittaminen takkuaa. (Mitä jos olisikin pitänyt valita toisin, onko tämä parempi kuin edellinen, tämä voisi olla parempi..)

Koska ympärillä tapahtuu jatkuvasti niin paljon, seuraamme ja vertaamme omaa prosessiamme ja sen kehitystä muihin. Vertailemme omaa suoriutumistamme sekä näkyvyyttä suhteessa muihin, sekä mietimme kuinka muut näkevät työmme jäljen. Tietysti haluaisimme kaiken tapahtuvan nyt ja pian jotta voisimme iloita työmme jäljestä, saisimme toivomaamme hyväksyntää ja kokisimme tekemämme valinnat kannattaviksi ja merkityksellisiksi. Riskit ja epävarmuus pelottaa.

Asioiden mahdollistamisen kasvattaa mielihyvän tunnetta ja koemme olemisemme merkitykselliseksi. (Teen asioita jotka edistävät hyvää, olen osa yhteiskuntaa, olen hyödyllinen, olen tärkeä…)

”Ihan hyvä riittää”

”Voit tehdä mitä tahansa!”

Kuulostaako tutulta? Vaikka monesti olen sanonut, että pienet, yksinkertaiset asiat ovat merkityksellisimpiä ja tekevät kaikkein onnellisimmaksi, huomaan haaveilevani salaa ties mistä milloinkin. En tavoittele näitä haaveita, mutta haaveilu lisää mielihyvän tunnetta ja fiilistä siitä että kaikki voisi olla mahdollista, jos vain olisin valmis uhraamaan kaiken muun omalle haaveelleni. (jota en ole)

Joskus kun inspiraatio iskee en nuku, eivätkä ajatukset päästä lepäämään.

-”Miks et nuku?”

-”En tiedä, inspiroitunut olo!!”

-”Mistä?”

-”Elämästä!! (nauruhymiö)”

Kuulostaa läpältä, mutta tuolloin en ole edes ärsyyntynyt unettomuudesta, olen hyvällä tuulella, ja vain huvittunut itsestäni ja koko tilanteesta. Inspiroitunut olotila voi antaa valtavasti energiaa. Tuolla energialla saattaa jaksaa pitkäänkin vaikka ei nukkuisikaan. Unettomuuteen en kannusta, mutta luovan työn parissa (mikseivät muutkin) työskentelevät voivat ehkä samaistua tähän.

Inspiroitumisen hyvistä puolista kuten tuosta eteenpäin viemästä voimasta eli energiasta on valtavasti hyötyä omia projektejaan työstäessä. Tuolloin työskentely on päämäärätietoista kaikista tehokkainta. Tästä syystä mielestäni itselleen merkityksellinen työ, työilmapiiri ja ympäristö jotka synnyttävät inspiraatiota ovat suunnattoman tärkeitä. Vaikka työ tuntuisi tahmealta, mutta työkaverit tai oma koti inspiroi, saa siitä erilaista buustia omaan arkeen ja olotilaan sekä sitä kautta työskentelyyn, itsensä toteuttamiseen.

Tämä on yksi syy siihen että ihmiset haluavat vaihtaa maisemaa, matkustella ja elää kokemuksellista elämää arjen ulkopuolella.

Esimerkkinä: Kun olen väsynyt ja meen treeneihin. Tuona hetkenä tanssiminen ei innosta tai inspiroi, mutta astuessani saliin kohtaan muut ja inspiroidun heistä. Tanssissa parhaimpia asioita onkin yhdessä tekeminen, yhteisen voiman ja energian tunteminen. Sitä ei voi sanoin kuvailla, mutta sen voi tuntea aina uudestaan.

Kun voimme hyvin, näemme enemmän hyvää ympärillä ja haluamme tehdä myös hyvää muiden eteen. Kun ihmisen perusasiat ovat kunnossa pystyy hän näkemään itseään pidemmälle ja ajatella oman elämän sijaan yhteistä elämää maapallolla. On vaikea nimittäin olla yksityisesti onnellinen, kun näkee muiden voivan ympärillä huonosti. On vaikea myös olla onnellinen, kun kuulee ympärillä tapahtuvan kamalia asioita. Oma onnellisuus on kuitenkin yleensä riippuvainen myös muista.

Ennen kun voimme huolehtia muista, pitää meidän huolehtia itsestämme. Tämän jälkeen pystymme keskittymään toisiimme sekä yhteiseen hyvään. Kannustaa ja kouluttaa toisiamme. Kohdata ja toimia merkityksellisemmin. Edistää yhteistä hyvää, yhteisöä ja yhteisöllisyyttä.

Me vaikuttamme, mahdollistamme ja ohjaamme ympäristömme hyvinvointia ja onnellisuuden tilaa. Kaikki onnellisuutta tuovat kokemukset ovat merkityksellisiä ja elintärkeitä. Älä arvota töitäsi tai sinulle onnellisuutta lisääviä asioita.

Inspiroidu ja inspiroi. Jaa ja vaikutu.

Minulla on mahdollisuus kirjoittaa ja jakaa ajatuksiani. Se lisää hyvinvointiani, parantaa mieltä, vähentää stressiä, lisää yhteisöllisyyden tunnetta ja tuo kokemuksellisuutta iltaani.

Yksilö ei voi pysäyttää ilmastonmuutosta, mutta entä hyvinvoiva yhteisö?

Tällaisin ajatuksin

-Vilma