Stavanger syksy 2021
Uskomatonta etten ole kirjottanut lähes mitään täällä ollessani. En ole tarttunut kynään kuin vain muutaman kerran saamiemme tehtävien lomassa. Mistä aloitan? Siitäkö kun saavuin ja ihastuin norjalaisiin ihmisiin, heidän avuliaisuuteensa ja kärsivällisyyteensä. Huomasimme jokaisen auton pysähtyvän odottamaan jos joku on ylittämässä suojatietä. Autot pysähtyvät AINA, uskomatonta. Keskustan liikenne on myös hiljainen sähköautojen huristellessa ympäriinsä.
Kuinka norjalaiset syövät leipää lounaaksi, vaikkei se olekaan yhtä hyvää Suomessa. Kahvi maksaa viidestä kuuteen euroa ja kasvimaidosta pitää maksaa erikseen. Kahvi tosin maistuu super hyvältä, ehkä juuri hintansa puolesta. Juuri viikonloppuna ystäväni käydessä luonani kävimme juomassa elämämme parhaimmat cappucinot paikallisessa kuppilassa. Nostin myös vahingossa tililtäni 1500 kruunua tarkoituksena nostaa 150 kruunua, jotta pystyin ostamaan paikalliselta taiteilijalta upeat kortit.
Kuinka paikallinen taide ympärillä vaikuttaa ja innostaa ympärillä. Stavanger on täynnä katutaidetta ja aina kävelyllä huomaan jotain uutta. Olen käynyt nyt jo kolme kertaa BGE Contemporary art galleriassa ja nähnyt paljon erilaisia näyttelyitä. Kaupunkina Stavanger on kotoisa suuri pieni kaupunki, kuin Tampere Suomessa.
Kuinka syyslomalla (lukulomalla) kävimme luokkamme muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa Bergenissä. Varasimme airbnb huoneiston ja vietimme kolmen päivän miniloman tutustuen kaupunkiin. Vuoret sijaitsivat aivan keskustan tuntumassa ja sää oli kauniin syksyinen. Huomasin Bergenissä olevan paljon somia ja ylihintaisia ruokapaikkoja sekä keittopaikkoja joissa valitsemasi keitto tarjoillaan pienessä keraamisessa kupissa leivän kera. Reissuun kiteytyi niin aurinkoa kuin sadetta ja uutta ja vanhaa taidetta. Matkan huippuna thaimaalainen ravintola sekä viiden tunnin mittainen laivamatka norjalaisin ohjelmanumeroin (pettymykseksi emme osallistuneet bingoon).
Kuinka koulumme ilmapiiri yllätti minut täysin. Olin varautunut jäämään osittain huomiotta ja kamppailemaan Norjan ymmärtämisen kautta. Kuitenkin ensimmäisestä päivästä lähtien ympäröivät ihmiset toivottivat meidät tervetulleeksi. Ihmiset olivat puheliaita ja avoimia sekä opettajat ja opiskelijat huomioivat toisiaan.Ilmapiiri oli lämmin ja yhdessä tekemisen ilmapiirin huomaa. On ollut ihanaa olla ympäristössä jossa järjestetään paljon yhteisiä tilaisuuksia ja musiikin ja tanssin opiskelijat kutsuvat toisiaan erilaisiin tapahtumiin. Täällä kuin koulussamme Suomessa (Savonian ammattikorkeakoulussa), opettajat näkevät oppilaat yksilöinä ja kannustavat heitä oman polun etsimiseen, ja sen toteuttamiseen.
Olen tutustunut paljon uusiin ihmisiin ja monista on tullutkin tärkeitä. Olemme saaneet viettää paljon aikaa yhdessä, esiintyä, juhlia ja tanssia jalat kipeiksi. Olemme voinut kuulla live musiikkia, käydä konserteissa ja katsoa että tanssia näyttämöllä. Olen tavannut inspiroivia koreografeja sekä taiteilijoita ja päässyt syventymään niin koreografin kuin tanssijankin työhön.
Kuinka olen tuntenut eläväni välillä kuplassa kaukana normaalista arjesta. Kokenut niin paljon onnea ja kiitollisuutta tästä mahdollisuudesta, näistä ihmisistä ja tilaisuudesta oppia ja kokea.Vaihdossa olen huomannut paljon itsestäni ja pyörinyt uusissa kuvioissa ja ajatuksissa. Keho ja mieli havainnoi jatkuvasti uutta, etsii vastauksia ja asettuu erilaisiin tilanteisiin. Muutos tärisyttää ja innostaa, se tekee hyvää. Inspiroituneena olen välillä kulkenut liiankin lujaa huomaamatta täysin. Tuntenut ohimenevää rikkautta, ähkyä, rakkautta ja tyhjyyden tunnetta. Ilon ja kulkevan energian vastapainona lamaannusta ja hidasta energiaa. Pysähtyminen on uusi voimasana.
Täytin myös täällä ollessani 25 vuotta. Välillä huomaan sen enemmän tai koen olevani jotain muuta kuin numeroni. Ikä ei kuitenkaan ole koskaan määrittänyt suhdettani muihin, enkä usko sen tulevankaan. Enää ei tarvitse miettiä mitä muut minusta ajattelevat tai kipuilla kysymysten ”kuka minä olen” ? kanssa. Nyt tietää ettei sitä tarvitse tietää, ja että elämä kuljettaa muutenkin. Kun kuuntelen jatkossakin omia arvoja ja näkemyksiä sekä uskallan toimia niiden pohjalta, uskon meneväni oikeaan suuntaan. Toivon jatkossakin olevani yhtä hölmö, luottaa intuitiooni ja olla avoin uusille mahdollisuuksille. Pysähtyä ja kuunnella enemmän. Kunnioittaa ja uskoa unelmiin. Toimia tärkeiden asioiden eteen ja toivoa hyvää. Olla aito.
-Vilma