It is summer
Täällä taas.
Kevät on vaihtunut kesään ja mun mieli on lomalla. Asioihin tarttuminen tuntuu vaivalloiselta ja voisin vain päivät pitkät lukea, maata riippukeinussa ja istua tunteja viinillä tai kahviloissa ystävien kanssa. Voi ei miten ihanan siirappiselta tämä kaikki kuulostaakaan. No lisätäkseni tätä sokerista tuskaanne istun juuri lierihattu päässä Tampereen sorsapuiston kahvilassa, siemaillen kahvia soijamaidolla kauramaidon sijaan ja katselen jäätelöä syöviä ihmisiä ympärilläni. Tulin eilen pitämään viimeiset kesä opetukseni tänne ja palaan Jyväskylään illasta, kunnes olen nähnyt Tampere ystäviäni. Toisen heistä kotona olen asunut alkuviikot, kun olen ollut opettamassa. Nyt hän palaa Japanista poikaystävänsä kanssa ja sitä ennen täytyy vielä ostaa jotain kivaa heille kotiin odottamaan.
Olisiko se jäätelöä, kukkia vai jotain materiaa.
Kesää on mennyt pari viikkoa ja silti olen nauttinut siitä jo enemmän kuin viime kesästä yhteensä. Ehkä siksi, etten muista viime kesästä juuri mitään. Hatarat muistikuvat eivät johdu päihtyneestä olotilasta vaan buukatusta kalenterista. Poukkoilin kaupungista toiseen ja yritin nähdä ystäviä ja olla monessa paikassa samaan aikaan. Halusin suunnitella jatkuvasti ja toteuttaa kivoja juttuja, mutten pysähtynyt mihinkään hetkeen täysin vaan mietin jo tulevaa.
Olin mökillämmekin vain päivän.
Viime juhannuksen muistan. Se oli kiva ja täysin erilainen kuin aiemmat juhannukseni. Sää oli sateinen ja tästä syystä mökille lähteminen ei innostanut niin kuin aiempina vuosina. Oltiin Jyväskylässä porukoitteni luona siskoni ja ystävien kanssa. Meitä oli minun ja siskoni lisäksi kaksi tanssiystävääni ja tämä Japanista palaava Tampere ystävä.
Jännitin ensin tätä komboa, mutta tajusin koko ajatuksen typeryyden heti kun olin hetken miettinyt sitä. Kaikki ystäväni ovat samanlaisia kuin minä siinä suhteessa, että he tulevat toimeen kaikkien kanssa, eivät jyrää ketään vaikkei olisivatkaan samaa mieltä ja haluavat tutustua uusiin ihmisiin. Pöydässä meillä oli grillattuna vihanneksia, patonkia (i think), jotain ja porkkanakakkua.
Saunottiin, puhuttiin ja nukuttiin siskonpedissä vanhassa huoneessani. Seuraavana aamuna syötiin brunssi, juotiin Fresitaa (mitä vihaan) ja pannukakkuja. Aamupäivä pelattiin mölkkyä etupihallamme ja ystävien lähdettyä syötiin siskoni kanssa lisää pannukakkuja.
Tähän lomaan tartun täysillä nauttien. Olen alkanut lukemaan kirjaa, Tänä kesänä kaikki muuttuu ja kliseisesti uskon näin käyvän myös minulle. Mun elämään on tullut vuoden aikana niin paljon uusia ihmisiä, että välillä jään hämmästelemään koko asiaa. Miten nämä ihmiset ovat ottaneet mut elämäänsä, arvostaneet ja tsempanneet mua. En pidä ketään mun ystävistä enkä perheenjäsenistä itsestäänselvyytenä ja siksi pohdin tätä näin myös täällä.
Jokavuotinen kesäuuvahdus on iskemässä ja huomaan sen omassa olotilassani. Keho ja mieli on vetelä ja silmiä korostavat tummat silmänaluset. Aurinko paistaa ja kehottaa kirmaamaan rannalle, polskimaan vedessä ja valvomaan puoleen yöhön. Kotona luuhaaminen aiheuttaa morkkista ja ajatus juhannuksesta mökillä tuntuu työläältä. Onneksi tiedän tämän olevan ohimenevää ja palautumisen vaativan muutamat hyvät yöunet.
-Vilma K