Liskojen yö

Melkein ensimmäinen työviikko takanapäin ja kaikki mennyt super hyvin. Kroppa ja mieli ollut vireä ja jaksanut hyvin. Hyvä buugi.
Luulin että unettomat yöt on takana päin, mutta viime yö oli taas kera liskojen. (Liskojen yö, oikea sanonta vai vain poikaystäväni käyttämä sellainen?) Joka tapauksessa kävi se perinteinen: Nukahdin normaalisti yhdentoista aikoihin, nukuin neljä tuntia kunnes heräsin. Siinä olin ja lepäsin silmät kiinni ja mietin asioita. No vähän tanssiasioita, mutta myös kaikkea muuta. En mitään stressaavaa mielestäni. Levollisia ajatuksia. 
Lepäilin muutaman tunnin silmät kiinni ja tiesin, että kello herättää 8.20 joten päätin nousta. En näyttänyt niin väsyneeltä. Olen näyttänyt väsyneemmältäkin :D.  Fiilis oli hyvä ja päätin, että tästä tulee hyvä päivä.
Aloin peittämään tummia silmänalusia ja meikkaamaan rauhassa. (Bussini lähtee vasta 10.20) Näytin ihan kivalle, kunnes hetken mielijohteesta tartuin meikkipussistani löytyneeseen rajauskynään. En koskaan tee rajauksia, koska riski epäonnistumiseen on liian suuri. Toinen silmä meni hyvin (vasen tietysti koska oikea käsi on vakaampi), kun taas toisen silmän rajauksesta tuli liian paksu. Päätin paksuntaa vasenta rajausta. Näytin täysin eri ihmiseltä. Väsyneemmältä ja synkemmältä 😀 En hakenut gootti lookkia, mutta sellaiset vibat mulle tuli. Tämä sama tapahtui syntymäpäivänäni, kun olin lähdössä poikaystävääni vastaan juna-asemalle. Halusin pyyhkiä meikit pois, mutta en jaksanut. Koitin vanulapulla pyyhkiä rajausta ohuemmaksi, en onnistunut. 
Päätin olla badass. En jaksanut välittää.

​-Vilma