Muutoksia

Koti alkaa hahmottua. Yhden viikonlopun me aherettin tiukalla aikataululla, ravattiin Ikeassa ja syötiin muuttopitsat keskustassa. Nukuttiin Antonin kanssa myös ensimmäinen yö mun uudessa kodissa. Käytiin aamupalalla keskustassa ja jatkettiin sieltä taas Ikeaan. (koska edellisenä päivänä juostiin se läpi)

​Hetkellisesti oon ehtinyt nauttimaan auringosta vaikka tuntuukin, että työt on vieny mehuja viimeaikoina. Silti aurinko ja vesimeloni saa mut hymyilemään. Ostin myös itselleni lehden ja mietin Trendin tilaajaksi ryhtymistä..Huh.. Paljon tapahtunut. Vaikka olisi ollut aikaa en oo osannut käyttää sitä kirjoittamiseen. Sääli sinänsä, koska olisi ollut paljon kerrottavaa. Oon tehnyt muuttoa Tampereelle, ollut töissä, nähnyt ystäviä ja saanut uusia, tanssinut, syönyt jäätelöä, rakastanut, saanut paljon aurinkoa ja nähnyt hymyileviä ihmisiä.Olen jollain tavalla luopunut kontrolloivasta minästä. Antanut olla ja lopettanut stressaamisen. Ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen tai tavoitella sitä. Asiat ei ole sitä eikä koskaan tule olemaan. Eläminen hetkessä ja siitä nauttiminen on se juttu. Kun tekee kesällä töitä pienet asiat on niitä tärkeimpiä. Tulin kotiin töistä uupuneena ja äiti oli ostanu torilta herneitä, mansikoita ja kirsikoita. Voi kuinka se piristikään. Tai kun makaat uupuneena sohvalla, ja sua sanotaan kauniiksi. Tai ihmiset kannustaa ja uskoo suhun vaikka itse epäiletkin. Tai kun joku kiittää vaikka mielestäsi et ole tehnyt mitään. Tai jos joku sanoo että oot hyvää seuraa.

 ”Asioiden on tapana järjestyä” kuullostaa mun korvaan niin hyvälle, että toivoisin pystyväni jatkamaan Zen Vilmun kanssa hiukan pidempään. Myös itsevarmana ihmisenä usein yllättyy miten paljon miettii muiden mielipiteitä ja miten ne vaikuttaa omaan itseensä. Kuitenkin jokainen on oman itsensä pahin kriitikko (uutta tietoa kaikille) ja miten kuuluisi toimia tilanteissa mietityttää varmasti jokaista. Mulle asioiden pistäminen tärkeysjärjestykseen on ollut aina vaikeeta. Ja siitä syystä myös epäilen omia valintoja. ”Oliko tää nyt ihan tyhmä ratkasu” ja välillä pitää myöntää, että kyllä. Kyllä se oli.  Koska yksinkertasesti en tiedä mikä on sillä hetkellä tärkeintä ja mikä olis järkevintä/kannattavinta. Se vaatii muilta myös ymmärrystä, eikä voida aina olettaa että osattaisiin valita sen ”oikea” ratkasu. (mikä se sitten onkaan) Niistä myös oppii ja usein jälkikäteen tulee katumus ja toivoo että olisi valinnut sen toisen. Mutta sitä muut ei tiedäkkään, että sua kaduttaa tai harmittaa joku tietty valinta. Joten ei olla liian ankaria muille tai itsellemme.Mulla ei usein oo hetkiä jolloin on joku MUST juttu mikä pitää tehdä ja hoitaa tai muuten tulee ongelmia. Ja siitä syystä vertailen juttuja toisiinsa ja asiat jotka on eritavalla yhtä tärkeitä ja joista nautin jää vähemmälle. ”Kaikelle löytyy aika” pitää varmasti paikkaansa kuhan pitää siitä kiinni ja ottaa sille aikaa, vaikka muut tai itse epäilisikin sen tärkeyttä. Mieli muistaa tärkeät asiat. Eli jos se on mielessä se täytyy toteuttaa.

​-Vilma