Näissä kuvissa olin lähdössä croissantille kahvilaan. Oikeestaan siitä lähtien, kun kuulin kahvila Mimosassa olevan vegaanisia croissantteja olen lämmennyt niille uudestaan. Olin aiemmin niin sanotusti unohtanut niiden olemassa olon tai sulkenut mielestäni, koska yleensä niitä ei mistään vegaanisena saanut. Tässäpä hyvä kehittämisehdotus kaupan hyllyille. Eihän ne täysin yhtä lehteviä ole, mutta kyllä ne silti mulle maistuu. ( ylläri )
Croissanteista tulee mieleen äitini. Hän on ostanut croissantteja kotiin, jos on halunnut pientä luksusta arkeen tai viikonloppuun. Ja kyllähän perus ruisleipä kalpenee croissantin vierellä. Äidiltä olen myös oppinut paahtoleivän marmeladilla ja keksit juustolla. Muistan syöneeni nuorempana välipalaksi digestive keksejä juuston kera.
On hauskaa miten tarkastelemme muita ihmisiä ja saamme heiltä vaikutteita. Tämä kerrospukeutumisen trendikin on levinnyt lehdistä, blogeihin ja sitä kautta ihmisten tietoisuuteen ja omaan pukeutumiseen. Itse en ole juurikaan aiemmin pitänyt topeista. Veikkaan sen johtuvan teiniaikojeni tiukkojen toppijen ja legginsien kovasta käytöstä (jep been there done that). Sen jälkeen tulivat isot rennot vaatteet (thank god) joissa olo oli jo huomattavasti mukavempi, eikä tarvinnut enää näyttää samalta kuin kaverit.
Vasta viimeaikoina olen alkanut käyttämään toppeja. Se on edelleen epämukavuus alueen ulkopuolella ja helpompi (mukavampi) ratkaisu on vetää ylle löysä t- paita. Uskon myös toppejen vähäiseen käyttöön liittyneen tyylini (tai Suomen kesä ja pitkä talvi). Kun löysin kirpparit ja mukavat flanelli paidat, tulivat ne jäädäkseen. Naisellisempi pukeutuminen jäi. Olen pitänyt topeista muiden ihmisten päällä ja ostanut niitä, mutta usein ne ovat jääneet vähäiselle käytölle. Siispä olen ottanut vanhat topit uudelleen käyttöön, ja rakastunut tähän kerrospukeutumisen trendiin. Voin olla rento, naisellinen, omaperäinen sekä tuntea oloni mukavaksi. 

​-Vilma