Tulivuorista ja vuorien vierestä

Mä voisin tehdä kokonaan oman kategorian #vainvulkanologiajutut, kun tuntuu että jokaisella luennolla tuo varsin omalaatuinen professori onnistuu yllättämään. Hän on tulivuoritutkimuksen huippunimiä, mutta persoonana vain hieman keskivertoprofessoria mielenkiintoisempi.. Yleisesti ottaen ihan hyvällä tavalla kuitenkin, ja oikeastaan mä tykkään sen tyylistä.

Tapahtui torstaina: luentosalin vapautumista odotellessamme professori avautui häpeävänsä omaa yliopistoaan, ja kertoi siksi luopuneensa vaihto-opiskelukoordinaattorin tehtävästä joitain vuosia sitten. Ei tänne kuulema kenenkään kannata tulla. Paitsi tietenkin minähän olen kovasti tervetullut. Ja että viihdynkin vielä, jopas! Tässä vaiheessa professori, koko entisen rock-staran habituksellaan, kapsahti käsipuoleeni ja kysyi, joko seurustelen italialaisen kanssa. (Kaikesta päätellen tämä on ainoa selitys täällä viihtymiselle, ja toisaalta väistämättömyydessään ainoastaan ajan kysymys.) Ja vaikka keskivertosuomalainen olisi ehkä saanut sydärin jo pelkästä fyysisestä reviirin valtauksesta, olin eniten hämilläni suorasukaisesta kysymyksestä – väliäkö sillä että yksi kahjo keski-ikäinen professori oli tarrautuneena käsivarteeni. Kaikeksi onneksi luentosali vapautui juuri oikealla hetkellä, ja änkytykseni jäi huomiotta.

Luennon aiheena oli tulivuoritutkimuksen historia. Opin, että tiede on syntynyt Italiassa – onhan täällä läntisen maailman suurimmat aktiiviset tulivuoret. Opin myös, että ensimmäinen varsinainen vulkanologi ei suinkaan ollut italialainen, vaan englantilainen lordi Hamilton, joka toi myös vaimonsa, joka oli taiteilija ammatiltaan, mukanaan Italiaan. Lordin huidellessa Vesuviuksella vaimoparka kyllästyi kotona, ja seuraksi löytyi pian toinen tiedemies, Nelson nimeltään. Tässä vaiheessa kielitaitoni vajaavaisuus teki tepposet, enkä ihan käsittänyt miksi, mutta tällä salasuhteella oli kovasti paljon tekemistä sen kanssa, että erinäinen kasa tuolloin tulivuorilta kerättyjä näytteitä on nykyään Lontoossa. Täytynee tarkistaa faktat kuntoon ennen tenttiä, löytyisiköhän jostain vulkanologian Who is who – tai paremminkin Who was with whom..

Luennon loppupuolella keskustelimme tulevan ekskursion rahoituksesta. Professori totesi kysymyksen esittäneelle, omien sanojensa mukaan absoluuttista komeutta edustavalle ystävälleni, ettei se suinkaan ole mikään ongelma. Tutkimustuntien jälkeen ystävälleni jää vielä hyvin aikaa viihdyttää kohteessa viihtyviä skandinaavimammoja maksua vastaan, ja huolehtia näin ruokaa pöytään koko ryhmälle. Hänen ulkonäkönsä on kuulema hyvinkin pohjoismaiseen mieleen. Yksi kaikkien ja miten se nyt menikään..

image.jpeg

Tapahtui myös torstaina: rankkasade vei sähköt yliopistolta, #vaininti… Eiku..

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *