Tulivuoria näkyvissä!

Koko vuoden odotetuin kurssi alkoi viimein. Tulivuoria, huisaa! Professori tosin on varsin omalaatuinen persoona.. Ensimmäsellä tunnilla käytiin läpi kurssikäytäntöjä, ja mm. toimintakäytännöt, kuinka toimitaan jos maanjäristys iskee kesken luennon (voi toki olla, että en pitäisi sitä huvittavana, jos olisin joskus kokenut maanjäristyksen). Kyseisen professorin tunnille on turha mennä yli 10 minuuttia myöhässä, mikä tuntuu hullulta kun valtaosasta muita professoreista ei yleensä näy vielä jälkeäkään ensimmäiseen varttiin luennon virallisen alkamisajan jälkeen. Ja istumajärjestys salissa on oltava professorin silmää miellyttävä – ei pidä istua liian tiiviisti muttei liian hajallaankaan. Eturiviin ei saa änkeä, jotta professorilla olisi oma tilansa, mutta toisaalta suomalaisittain tuttu takariviinkään linnoittautuminen ei ole suotavaa. Koita tässä nyt sitten..

Kävimme läpi myös kevään aikana koittavaa ekskursiota. Mä tiedän mihin me suunnataan (Kanarialle.. Hahahahahahaha!), mutta en tiedä milloin. Mä en tiedä mitä me siellä tutkitaan, mutta tiedän mitä me siellä syödään. Niin italialaista. Kanarian saarethan on muodostuneet vulkaanisen toiminnan seurauksena, ja koska kuiva ilmasto säilyttää hyvin vulkaanisen toiminnan jäljet, on se vulkanologian tutkimuskohteena varsin mielenkiintoinen. Täytyy toki myöntää, että ensireaktiooni kohteen kuultuani vaikutti ennen kaikkea saarten pääelinkeinon maine eläkeläisten talvenviettokohteena. Professorikin huomioi toki kurssin skandinaavivahvistuksen, ja mainitsi että kohteessa puhutaan paljolti myös pohjoisia kieliä – ja päivällinen tarjoillaan pohjoismaisia turisteja ajatellen hämmentävän aikaisin.

Professori myös havainnollisti kivimineraalien nimeämistä varsin omalaatuisesti: ”Minun nimeni säilyy samana, vaikka muuttuisin puolet lihavammaksi. Samoin kivilajien nimi säilyy muodonmuutoksesta huolimatta. Nimet eivät kuitenkaan kuvaa kivilajin ominaisuuksia, samoin kuin sinun nimesi on erisnimi, eikä adjektiivi, kuten mukava tai komea… Mikäs sinun nimesi muuten on..?”, hän kysyi, ja esitti kysymyksen ystävälleni, jonka sukunimi on suoraan käännettynä komea. Hahaha.

 Eilisen skandinaavionnellisuus, kanelipulla.