Vauvaharrastusten top 3

Piti alun perin kirjoittaa niistä unijutuista (taas) koska aihe on aina ajankohtainen ja loputtoman mielenkiintoinen (valitettavasti pakosta) tai lasten temperamenttieroista (sattuneesta syystä liittyy edelliseen) mutta just tänään taas viime yön jäljiltä vois tulla turhan negatiivissävytteinen juttu kummasta tahansa, vaikka vauva tuossa hihkuukin väsymättömänä niin itse on jotenkin väsynyt tänään. 

Mutta sen takia siis vauvaharrastuksista. Ollaan varovaisesti ehditty kokeilemaan paria juttua, tässä tosin iski kesä väliin mikä kavensi tarjontaa jonkin verran. Vauvauintiin olisi pitänyt olla 3 kk ja 5 kg ja ensimmäinen ehto täyttyi siten että ei päästy kesän ryhmiin. Jälkikäteen ajateltuna ihan hyvä, koska lapsi suhtautuu kylpyhetkiin edelleen syvällä epäluulolla 😀 

1. Vauvatanssi

Eräällä kuntokeskuksella on vauvatanssia, mikä nimestään huolimatta on oikeastaan äititanssia! Vauva saa olla sylissä, lattialla tai kantorepussa, miten nyt viihtyykään. Tykkään erityisesti siitä, että vauvan osallistuminen on täysin optionaalista, joissain liikkeissä vauvaa voi nostaa mutta mitenkään pakko ei ole. Näin ollen typy yleensä vetää päikkärit repussa äidin tanssiessa hiki hatussa jiveä, reggaetonia ja diskoa. Iso yläpeukku.

2. Vauvakino

Vähän harvinaisempaa herkkua. Mutta Finnkino näyttää siis kerran kuussa kuukauden elokuvan. Elokuvasalissa on normaalia enemmän valoa ja ääni tavallista hiljaisempana. Paikoista myös vain puolet on myyty, siten että turvaistuimille jne vauvakamoille jää tilaa. Tilassa on myös (sponsoroitu!) vaipanvaihtopisto ja mikro. Jakaa mielipiteitä, ilmeisesti osa vauvoista tykkää, osa ei. Omani nukkui sylissä tyytyväisenä elokuvan ajan, mennään ehdottomasti uudestaankin. Vaikka siirtyminen sinne tapahtuikin aika paniikinomaisesti, huomasin kotona, yöpaidassa, vauva kantorepussa päiväunilla 28 minuuttia ennen elokuvan alkua että niin, se olikin klo 11 eikä klo 12… Yläpeukku tällekin. 

3. Äiti-vauva mysore

Harrastin aiemmin astangaa ja vielä raskausaikanakin kävin raskausjoogassa, jossa tehtiin astangan seisomasarjaa vähän muokattuna. Taisin oikeastaan käydä vielä viikkoa ennen vauvan syntymäänkin. Haluaisin ihan hirveästi päästä jatkamaan, koululla on tunti johon saa ottaa vauvan mukaan mutta ohjaajan aikataulusyistä siirtyi iltaan ja 45 min itsekseen hengailua klo 18 jälkeen illalla oli vielä kuukausi sitten vähän liikaa pyydetty vauvalta… sanotaanko näin että tunti oli vähemmän rentouttava kuin jotkut toiset joogatunnit joilla olen ollut :D En ole sen jälkeen uskaltanut kokeilla, nyt voisi jo mennä paremmin. Sinällään jees että painopiste on äidin treenaamisessa, mutta siellä ”hengitä sisään, taivuta eteen” -hiljaisuudessa pienetkin kiljahdukset kuulostavat isoilta, esim. vauvatanssiin ääntä mahtuu enemmän. Peukun suunta epävarma.

+1 Kantovälineharrastus

Tämä on lipsunut vähän enemmän äidin harrastukseksi, vauva toki tukee ajoittaisilla raivokohtauksilla joihin lopulta tehoaa vain kantovälineessä kanniskelu. Aamu- ja iltapäikkärit menevät usein myös näissä. Mutta varsinaista kantamista tärkeämpi on eri välineiden intensiivinen tutkailu netissä :D En tiedä miksi, mutta koen niiden liinojen tutkiskelun kovin rentouttavaksi. Ongelma on toki se, että sitten niitä tekis mieli ostaakin. Yritän rajoittaa että olisi vain yksi kutakin, yksi reppu, yksi pitkä liina ja ehkä yksi lyhyt liina. Tällä hetkellä yksi uusi reppu tuloillaan Saksasta ja vahva lyhärikuume kehittymässä… Yläpeukku rentoutuksen suhteen, alapeukku pankkitilin saldon kannalta.