Synnytyskertomus

Käynnistys sovittiin 41+5 päivälle. Vielä edellisenä iltana supisteli toiveikkaasti mutta ei kun ei. Aiemman sektion takia käynnistysmuodoksi valittiin ballonki, joka on siis kai ihan tavallinen virtsatiekatetri joka viedään vauvan pään ja kohdunsuun sisälle ja täytetään. Osalle laittaminen on kai ollut kovinkin kipeää, itselle se oli koko urakan kivuttomin vaihe. 

Noh, ballonkin laitettiin ja se tuntui koko ajan epämukavalta ja sattui. Saman tien alkoi myös supistelemaan harvakseltaan. Tunnin päästä mies totesi että olen nyt jo valittanut enemmän kuin koko sektion jälkeen yhteensä ja siinä ehdin ensimmäiset kyyneleetkin vierähtää että eihän tää synnyttäminen oo yhtään kivaa 😀 Raskainta oli taas ehkä se henkinen puoli, kun ei voinut tietää meneekö tässä päiviä vai ei, pitäisikö miehen lähtiä välissä kotiin vai ei jne. Aiemman sektion takia en myöskään päässyt kotiin odottelemaan ballongin irtoamista, vaikka tiedän ihmisiä jotka vastaavalla taustalla on päässyt joten riippunee kai vähän lääkäristä. 

Päivä kului supistuksia kellotellen ja keinutuolissa keinuen. Otin TENS-laitteen käyttöön melkein heti ja tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Monet sanovat että päähyöty on että on jotain puuhailtavaa mikä vie huomion supistuksesta mutta väitän kyllä että siitä oli oikeasti hyötyäkin kipuun. Aina välillä kävin vähän nykäisemässä ballonkia kokeillaksi oliko mitään tapahtunut. Välillä otettiin sikiön sydänkäyrää ja huomasin että makuulla supistukset aina vähän lopahtivat, koitin siis olla pystyssä. Jumppapallo ei toiminut, siinä oli jotenkin vaikea rentoutua mutta keinutuoli jonkin verran auttoi. 

Ballonki laitettiin noin klo 10 ja supistukset alkoivat säännöllistyä klo 16 maissa. Olisikohan se ollut viiden jälkeen kun vessareissulla vähän reippaammin nykäisin ballonkia ja se irtosi. Tästä tuli ihan uutta virtaa että jes, jotain tapahtuu! Synnytysvalmennuskurssilla puhuttu adrenaliinijuttukaan ei ollut ihan huijausta koska aina kun mies pohti että pitäisikö lähteä vielä kotiin odottelemaan supistukset tuntuivat laantuvan kun minua alkoi stressaamaan mahdollinen yksin jääminen yöksi. Ballongin irtoamisen jälkeen supistuksia tuli edelleen 5-6 min välein ja olivat mielestäni jo kipeitä mutta pärjäsin TENSillä ihan hyvin. Kuuden aikaan illalla päästiin sitten synnytyssaliin päivällisen jälkeen kalvojen puhkaisua varten. 

Tästä uhkaa tulla ihan maratonpitkä, jatketaan synnytyssalin jutuista sitten ensi kerralla!