Sainpahan jotain valmiiksi!

Pienen merinovillahaalarin! (Joskin kuva näyttää olevan jättikokoa, haalari ei ole… tällä kertaa)

Ohjeena oli Carina Spencerin Small things romper, jota olen vaihtelevalla menestyksellä tehnyt aiemminkin. Mallitilkut ovat tunnetusti nössöille, joten lopputulos on aina vähän arvailun varassa. Tällä kertaa käytin jotain Lankamaailmasta halvalla ostettua ale-merinovillaa, DK-vahvuista ja 3.5 mm puikkoja (ehkä). Tein 3 kk koon ja mittausten mukaan näytti tulevan kokolailla vastasyntyneen koko, mitä tavoiteltiinkin!

Malli itsessään on aika kiva, tykkään saumattomista neuleista, koska intensiivisesti vihaan kaikkea päättelyä ja viimeistelytyötä. 2 nappia sopii siksikin. Tein tähän ohjeen grow with me-cuffs eli taitettavat lahkeet, jälkikäteen aloin miettimään onko niistä näin pienellä oikein hyötyä kun vartalokin luultavasti kasvaa siihen malliin että jää siitä pieneksi. Fiksumpaa olisi ollut tehdä sukat pohjalle ja lapasiksi taittuvat hihat. 

Tavallaan tykkään tuosta mallista mutta ehkä on aika neuloa seuraavaksi jotain muuta. Noihin kontrastiraitoihin tässä mallissa olen vähän kyllästynyt, hommaan tulee kuitenkin pari ylimääräistä lankakerää tai sama lankakerä molemmista päistä kuten kerran kävi… Ohjeessa on toki hyvät puolensa kuten useat hiha- ja lahjevaihtoehdot ja vaippapepulle tehtävä tila takapuolella + kietaisumalli lienee helpoin pienelle vauvalle. Itselle tuottaa vain nähtävästi suuria vaikeuksia saada tuotoksista oikean kokoisia, kaverin vauvalle piti tulla ohjeessa käytetyn langan vahvuisesta langasta vastasyntyneelle tai parikuukautisille sopiva haalari, mutta mystisesti siitä tuli ehkä yksivuotiaan kokoinen… 😀 Noh, lastenvaatteissa on se hyvä puoli että ennen pitkää ne ovat sopivia! 

Seuraava projekti on junasukat ja jonkinlainen myssy, junasukat jo tein ylijääneestä vaaleanpunaisesta langasta mutta niistä tuli armottoman isot, samoin kuin myssyn aloituksesta. Että ehkä joskus voisi nöyrtyä ja tehdä niitä mallitilkkuja!