HSSG, Synarela, Procren… pää pyörällä – nytkö tää oikeasti alkaa?!

Tänään tehtiin siis munatorvien aukiolotutkimus eli tuttavallisemmin aukkarit. Netissä oli vaihtelevaa tietoa tutkimuksen kivuliaisuudesta, osalla ei tunnu yhtään ja osalla sattui enemmän kuin mikään ikinä, mukaanlukien synnytys. Riippumatta siitä, olivatko auki vai ei. Omani oli tästä väliltä, kokonaisuutena ei ollut kamalan paha, mutta en toki lämpimästi voi kenellekään suositella. Yksittäiset ruiskutushetket sattui kyllä asteikolla 0-10 siinä 7-8 välillä, että pakko oli vähän puhallella ja sanoa että auauaauau. Mutta toisaalta mulla kipu helpotti heti kun tutkimus lopetettiin ja nyt olo on ihan ok. Ja olivat auki, mikä parasta!

Pää on pyörällä enemmänkin siitä, että nyt tämä sitten tosiaan alkaa. Ensin oma hormonitoiminta lamataan jo tässä kierrossa Procren-lääkityksellä, että endometrioosi saataisiin mahdollisimman hyvin kuriin ennen munasolujen keräystä. Sitä en tosin ihan täysin ymmärrä, että miten ne munasolujen laatu siitä paranisi, kun eikö ne ole kaikki muodostuneet jo sikiökaudella että onko sillä kuukaudella tässä nyt niin suuri merkitys, mutta kai sillä sitten on. Odotettavissa: hikoilua, raivopuuskia. Jee. Menee muuten päälleikkäin meidän vaellusloman kanssa… 

Sitten alkaa nenäsumutteet, tarkoituksena kai edelleen pitää oma hormonitoiminta nollassa. Sitten on verikoeseulat ja varsinainen hoidon suunnittelukäynti miehen kanssa. Punktioaika suunniteltu alustavasti kesäkuulle. 

Pelottaa. Jännittää. Hiukan ehkä ahdistaakin. 

Tavallaan olen ollut koko ajan kiitollinen että hoitoihin on päästy nopeasti ja tässä ei ole ehtinyt tulla mitään vuosien lapsettomuustraumaa edeltävästi, enkä erityisesti tietysti halua kasvatella endometrioosia sisälläni jos lopputulema on kuitenkin se, että tarvitsemme hoitoja ennen raskaaksi tulemista. Mutta silti nyt on pää vähän pyörällä, hoidot kuulostavat kuitenkin aika rajuilta. Vaikka tiesin tämän kaiken, silti olo on vähän pöllämystynyt että mitä tässä nyt oikein tuleman pitää. 

Huh. Ainakaan ei tarvitse nyt leikkaukseen mennä. Mutta silti se ikuinen kysymys, että kuinka paljon olet valmis tekemään niitä lapsia saadaksesi… ainakin nyt näimmä ottamaan riskin vakavista tulehduksista, joita pienelle osalle tuosta aukiolotutkimuksesta voi tulla. Vaikka onhan se riski joka päivä nousta vuoteestakin. Huh. Ainut mitä pystyn järkevästi nyt sanomaan. Saatan ottaa lasin viiniä illalla, antibiootit tai ei antibiootteja. 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *