Ready as I’ll ever be

Nyt olen verhoillut äitiyspakkauksen, ommellut babynestin, siivonnut kotona, nyppinyt kulmakarvat, käynyt elokuvissa (käykää muuten katsomassa The Big Short, oli hyvä! Hauska elokuva vaikeasta aiheesta ja edelleen ajankohtainen) ja syömässä miehen kanssa, katsellut valkoisia tulppaaneja matalalla sohvapöydällä, nukkunut pitkiä päiväunia, tilannut ristiäiskoristeita ja valinnut kakkujen malleja, pakannut pois ompelutarvikkeet ja langat vähän haikeana miettien koska on seuraavan kerran aikaa näille, vastannut tekstiviesteihin että miten menee ja miltä tuntuu (hyvin menee ja ihan normaalilta tuntuu) ja joogannut vielä kerran.

En haluaisi miettiä että teen asioita nyt viimeistä kertaa koska eihän se niin ole, mutta kuitenkin vähän on. Toisaalta en malta odottaa että tämäkin vaihe elämässä on ohi ja päästään siihen seuraavaan, joka on kuitenkin se päätarkoitus. 

Tänään on meidän loppuelämän ensimmäinen päivä ja meidän vauvan syntymäpäivä. Ja mun päällimäinen ajatus on nälkä.