Gangstaräppiä naisen suusta?

Päätin julkaista ystäväni Janne Ranisen (kvg) minusta jo jokin aika sitten kirjoittaman tekstin blogini ensimmäisenä ”vieraskynätekstinä”. Koin tämän olevan hyvä ajankohta, koska viimeisimmän Seiskan tituleerattua minua Suomen ensimmäiseksi ja ainoaksi naisgangstaräppäriksi, olen nähnyt keskustelua nousseen siitä onko räppini gangstaräppiä, voiko minua kutsua gangstaräppäriksi, onko sellaisia edes Suomessa ja voiko naista ylipäänsä koskaan tituleerata sellaiseksi. Mielestäni ainoa varteenotettava mielipide asiaan voi tulla ainoastaan suoraan gangstalta räppärille joten tässä Jannen pohdintoja:

”Onko soveliasta, että nainen räppää rikoksista ja siihen liittyvästä maailmasta? Eritoten kun nainen itse ei ole gangsteri.

Jotkut kutsuvat lajia gangstaräpiksi, toiset todellisuusräpiksi . Lajilla on monta eri nimeä. Yhteinen tekijä on kuitenkin, että siinä nostetaan esille asioita joista ei monet suostu puhumaan ääneen. Kyseessä ei ole rikollisten, rikosten tai rikollisuuden glorifiointi vaan näiden asioiden esille tuominen räpin muodossa, yhtenä taiteenlajina.

Kenellä on oikeus määritellä minkälainen taiteenlaji tulisi olla? Eikö taiteen tarkoitus ole mm. herättää tunteita ja keskustelua? Siinä Linda ainakin onnistuu. Musiikista rap-muoto on aina ollut kiistanalaisten keskustelujen herättäjä. Räppi on lähtöisin, 1980-luvun Bronxista. Joku sanoi joskus, että rap-musiikki on katujen CNN.
Linda tulkitsee mm katujen tapahtumia. Lindan tekstit eivät käsittele pelkästään rikoksia. Suurin osaa hänen räppäämistä asioista on omakohtaisia kokemuksia, mitkä kuvaavat hyvin tämän hetkistä yhteiskuntaa.  Vaikka täällä jotkut elävätkin kuplassa, Lindan tekstit ovat aitoja. 

Mutta entä sitten nainen tulkitsijana tällaisessa taiteen muodossa? Se sopii mielestäni erittäin hyvin. Varsinkin jos nainen osaa tulkita asiat niin, että se ei ole mitään turhaa huutelua ja pullistelua vaan herättää asiasta kiinnostusta ja sen mukaan keskustelua. Keskustelua miksi asiat ovat kuten ovat. Keskustelua siitä mitä voisi tehdä toisin ettei tulevaisuudessa historia toistaisi itseään, tietyissä tragedioissa.  Noloa Lindan toimet olisivat mikäli hän esittäisi rikollista, hakeakseen sitä kautta sensaatiomaista julkisuutta. Sellaisia Aku Ankka-rikollisia on jo nyt aivan liikaa. Niin rikollisessa pelissä kuin tämän taiteen lajin parissa.

Arvostettavaa ja kunnioitettavaa on, että Linda sekä sanoittaa että valitsee biitit itse. Hän on myös mukana videoiden ideoinnissa ja muussa prosessissa. Eli kokonaisvaltainen artisti.
Musiikin ulkopuolella Linda myös kiertää kouluja kiusaamisen vastaisessa kampanjassa. Hän on myös aktiivisesti mukana nuorisopolitiikassa sekä vankien lasten toiminnassa. Katsoen kaikkea mitä Linda tekee ja on tehnyt, olen ylpeä että olen hänen ystävänsä.”