Kokoomusnuoret lähettivät muutama päivä sitten foliohatun kristillisdemokraattien toimistoon. Tähän oli syynä Päivi Räsäsen kirjoittama kirja avioliitosta, kristillisestä näkökulmasta. Oma mielipiteeni on, että Räsäsen kanta avioliittoon on jo kuultu niin moneen otteeseen, etten tiedä kenelle osapuolelle hyödyllistä sen jatkuva esiintuominen enää on. Muutokset avioliittolakiin on presidenttiä myöten hyväksytty ja sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan ensi vuonna.

Räsänen kommentoi kuitenkin, ettei kirja ollut puoluepoliittinen, vaan kirkkopoliittinen kannanotto. Tämän vuoksi ihmettelen, miksi kokoomusnuoret suuntasivat foliohatun puolueelle, eivätkä Räsäselle itselleen. Hän kun ei ole edes kristillisdemokraattien puheenjohtaja. Kokoomusnuorten perinteisinä arvoina on olleet koti, uskonto ja isänmaa ja tämänkin vuoksi ihmettelen heidän toimintaansa. Kaikki heistä kun eivät ole arvoliberaaleja, vaan heidän riveistään löytyy paljonkin konservatiivisia jäseniä.

Erosin vasemmistoliitosta ja -nuorista aika lailla vuosi sitten. Tämän jälkeen olen elänyt etsikkoaikaa ja tutustunut moniin puolueisiin. Poliittisuutta ja halua vaikuttaa, kun ei saa minusta ulos pieksemälläkään. Ympäristö, tapa ottaa kantaa ja suhtautuminen erilaisiin mielipiteisiin oli vain minulle epäsopiva. Uskon, että jonain päivänä tulen vielä tuomaan mielipiteitäni julki muunkin, kuin musiikin kautta ja hiljaisena tarkkailijana olo poliittisella kentällä, sekä ajatusteni kypsyttely on tehnyt minulle vain ja ainoastaan hyvää.

Erilaisten uskomusten ja mielipiteiden suora leimaaminen ”foliohattuiluksi” ei ole sellaista poliittista keskustelua, jota toivon näkeväni. Yhteiskunnallisesta keskustelusta ei tule mitään, jos vihreät tulevat saamaan postissa turkiksia ja persut koraaneja. Puolueissakin on ainoastaan yksilöitä ja joka puolueesta löytyy ihmisiä, jotka omaavat konservatiivisen käsityksen avoliitosta. Uskokaa tai älkää, jopa vasemmistoliiton johdosta löytyy tällaisia ihmisiä. Jokaisesta puolueesta löytyy myös erilaisia uskonnollisia vakaumuksia ja vakaumuksettomuuksia. Kypsä poliittinen keskustelu, edellyttää mielestäni edellämainittujen kunnioittamista, vaikka ne poikkeaisivat täysin omasta ajatusmaailmasta.

Itse olen kritisoinut kappaleissani niin Räsästä ja omia kulttuureitani, kuin joitakin uskonnollisia yhteisöjä ja yhteiskunnan suhtautumista seksuaalivähemmistöihin. Tämän johdosta musiikkini varmasti vetoaa ja on vedonnut myös moniin uskontovihamielisiin ihmisiin. Minun on kuitenkin kerrottava, että mikäli uskonnollisen vakaumuksen omaaminen tarkoittaa sitä, että tarvitsee foliohatun, saa sellaisen toimittaa minulle vaikka keikalleni.