Matkastressistä

Nyt ainakin tiedän, miltä tuntuu hävikkää yksi kokonainen postaus…. Oh well, otetaas uusiksi sitten!

 

******************************

 

 

Eilen oli ensimmäistä kertaa kunnon ahdistus lähdöstä. Nyt kun M on saatu omalle vaihtomatkalleen, en voi enää millään vältellä omaa lähtöäni. Vaikka the päivään on vielä yli viikko, niin se aika tuntuu käsittämättömän lyheyltä ajalta ja tuntuu, että haluan vain ottaa rennosti. Ja pakata. 

 

Turvallisuuden tunne on ihmisen yksi tärkeimpiä tunteita. Sen varjolla uskaltaa tehdä vaikka mitä ja sen uupuessa jättää helposti jotain mieletöntä tekemättä. Niinkuin aiemmin kirjoitinkin, tykkään venyttää mun rajoja ja lähteä kaikkeen mukaan. Ulkomaille vaihtoon yksin lähteminen on ehdottomasti sen rajan ulkopuolella. 

Minulle turvallisuuden tunne on supertärkeä ulkomaille lähtiessä, koska olen aiemmin kärsinyt tosi vahvasta matkastressistä. Olen vahvasti sitä mieltä, että suuri osa sitä turvallisuuden tunteen uupuminen ja se liittyy vahvasti ruokaan ja väsymykseen. Siksi olenkin nyt viimeiset viikot etsinyt itselleni turvallisuuden tunnetta luovia asioita, joitain sellaisia jotka saan helposti mukaan. 

 

Itselläni stressi ilmenee vahvasti fyysisenä eikä ole todellakaan pieni juttu, saati mukavaa. Olen matkustanut paljon, myös yksin joten ihan pelkästään kokemattomuudesta ei ole kyse. Se on noidankehä, jota on vaikea katkaista – ainakin alkuun oli kun en tiennyt miksi niin kävi. En saa unta – keho ei palaudu. Ruoka ei maistu – keholla ei ole energiaa. Tärinä – vie loputkin henkiset sekä fyysiset voimat. Tärinää en ole ikinä kyennyt selittämään, se on joko väsymyksen aiheuttamaa tai verensokerin alhaisuudesta johtuvaa. Todennäköisesti vähän molempia. Nykyään alan helposti tärisemään jo ihan vain pelosta, että tunne alkaa. Olen onneksi oppinut vähän hallitsemaan sitä, kun hain apua psykologilta ja tärinäterapiasta. Siedätyshoitoa. 

 

 

Kuvituksena isältä saadut reissun hengenpelastajat, miniensiapu setti sekä 2 kpl luha! <3 

 

Ensimmäisen kerran koin todella vahvaa matkastressiä 2007, kun matkustin vanhempien kanssa Milanoon. Jännitin yön yli lähtöä, en saanut aamulla syötyä ja koneessa oli huonoa ruokaa ja lopulta ruoan saaminen venyi todella pitkälle. Lopulta kehoni ilmeisesti päätyi jonkinlaiseen puutostilaan, ettei mikään pysynyt sisällä ja huono olo jatkui pitkään ruoan jälkeenkin. Lopputuloksena oli -5kg ja inhottavat muistot olosta. Toinen pahin kerta oli Australiassa. Lensimme kolmella vaihdolla perille, nukuin vähän kunnes viimeisellä lennolla nukahdin. Se oli virhe, heräsin tärisemään ja olen sai rauhoittumaan vain kävely ja lentoemännän omaksi evääksi tarkoitettu omena. Olo kuitenkin jatkui toisen päivän yönä, jolloin uni ei tullut eikä ruoka maittanut. Kävelin lopulta aamulla kioskille lähes koko yön valvottuani ja ostin säilykehedelmiä. Aiemmasta kuitenkin oppineena, en enää ahminut ruokaa valtavaan nälkääni vaan söin hitaasti, pikku hiljaa. Tehokas tapa laihduttaa ??? (NOT!!) 

 

Pahimmat ovat onneksi useamman vuoden takaa ja osan matkoista olen pärjännyt todella pienillä oireilla. Nyt kun matkaan lähtee yksin eikä määränpäässä ole ketään tuttua, tuntuu todella tärkeältä valmistautua hyvin. Olen koko kesän pohtinut, mitkä asiat luovat minulle turvaa. 

 

1. Helppo ruoka, jota ottaa mukaan. Omenat valmiiksi paloiteltuina, hapankorppu korvaamaan ruisleivän, selviää viikkoja kuivumatta. 

2. Vesi ja selvittele missä on vessoja. Mieleni on todella tehokas väittämään ettei vessoja ole missään ja veden juonti jää tällä syyllä vähiin. 

3. Ajatusten muualle ohjaaminen. Ajattelin hankkia kaikki Potterit kännykkääni, jotta voin niitä lukea sekä ehkä hankkia Spotify Premiumin… Tuttua ja turvallista! 

4. Riittävä uni ennen matkaa! Onneksi nyt lento on lyhyt. 

5. Tuoksut, pehmeä jokin. Ajattelin suihkauttaa lempihajuvettäni matkalle sekä napata silkkisen makuupussilakanan tuttuine tuoksuineen.

6. RENTO MIELI! Vaihtoehtojen valmiiksi katsominen, asioiden selvittely ja syvään hengittäminen. Kyllä mä pärjään! 

Välillä nämä tuntuvat itsestänikin todella hassuilta. Mutta vähintäänkin jo asian miettiminen auttaa valmistautumaan niihen huonoihin hetkiin, nyt minun pitäisi jo tietää miten pahimman olon saa vältettyä sekä itseensä luoton olla korkeampi. Kyllä niistä selvitään, mutta helpommalla on kiva päästää itsensä. 

 Matka ole minulle hellä,  <3tau