Ensimmäinen semesteri on ohi. Eilen alkoi virallisesti väliviikko. Se tarkoittaa myös vanhojen tuttujen ja rakkaiden ihmisten lähtemistä ja uusiin tutustumista. Mutta eilen annoin surun ja ikävän valua itsestäni pois, että jaksan aloittaa uuden semesterin uusin voimin. 

Aikalailla puolivuotta sitten olin juuri saapunut Genttin. Se ensimmäinen viikko täällä kului äärimäisen hitaasti – kaikki oli uutta ja ihmeellistä. En virallisesti tuntenut kaupungista ketään, aurinko paistoi ja olin äärimäisen innoissani. Odotin eniten ihmisiin tutustumista – siinä ohella en osannut odottaa opinnoilta mitään. En ainakaan mitään niin vaativaa kuin mitä ne lopulta olivat. Ihmisistä ja keskusteluista en myöskään ikinä odottanut saavani niin paljon kuin sain. Pakolaiskeskustelu, EU ja opiskelu sekä Suomi sai aivan uuden näkökulman kun keskustelussa oli saksalainen, tanskalainen, suomalainen, italialainen, kroatialainen ja espanjalainen. Kaikkien näkökulmien huomioon ottaminen ja paikalliset ongelmat eivät meinanneet tuoda minkäänlaista järkeä ongelmaan. En tiedä myöskään koskaan kokeneeni yhtä hulvatonta keskustelua vuorista kuin mitä maiden korkeinkohta kilpailusta lopulta tuli. Kaikilla on eri kulttuuritausta, oma yliopistosto koulutuksensa ja omat ajatuksensa, joista keskustelua lähdettiin viemään eteenpäin. On myös niin paljon helpompi ymmärtää enemmistön ja sosiaalisen paineen valtavaa vaikutusta, kun on itse vähemmistössä. 

Silti kokemus on nyt vasta puolessa välissä. Ensi viikolla alkaa uudelleen luennot, tällä viikolla olisi tarkoitus tutustua mahdollisimman moneen uuteen ihmiseen. Ja levätä, pyykätä ja urheilla, jos flunssa ei pääse tästä taas äitymään. Ei sillä, kyllä täällä on paljon ihmisiä myös vuoden, joita tiedän – onneksi! Eikä nyt ole kaikki muukin uutta – vain kurssit ja ihmiset. Enää ei tarvitse kieli keskellä suuta suunnistaa kaupungissa, olla inhottonut veden mausta tai miettiä mitens se kauppa olikaan auki. Kevättä kohti on myös kiva mennä, suunnitelmia löytyy myöskin oikein olan takaa! Reissua on ihan ympäri Euroopan – aika konkreettisestikin… 😉 

Kuvina muutamia ihania hetkiä ja upeita ihmisiä! <3 

<3 tau 

Suomi leijona bongattu ei-suomalaiselta!! // Finnish lion seen on non-Finn !! 

eng// First semester is now officially over and yesterday started holiday week. This meant also 1st semester’s people leaving Belgium behind. Most of the dear and familiar people are continuing their lives back at home. So I allowed myself to feel sad about this and gather some strength for meeting new people – and for second semester. 

Half a year ago I had just arrived Ghent. The first week was so long and felt like never ending – everything was new and amazing. I did not know officially anyone from the city, sun was shining and I was super excited. The most I was expecting to meet new people – when at the same time I didn’t have any expectations from the studies. At least not as demanding as they turned out to be. Either I didn’t think I would get so much from the people and conversations we had. Immigration problem, EU, studies and Finland got completely new angle when there was German, Danish, Finnish, Italian, Croatian and Spanish people having the conversation. Everyone having different angles for the problems! We also had the most amusing conversation about mountains and hills of the countries, I didn’t even know it would be possible! Everyone coming from different cultures, different study fields and having their own thoughts, so no-one was able to predict where conversations would lead… 

Still, this was only half of the experience – there is more to come. 2nd semester starts next week, this week’s idea would be to get to as many people as possible. It is not that different than in the very first week here – only now I already know the basic stuff of the city. I think spring will go even faster than the fall – specially with all the cool plans I’m having all around Europe! See you guys soon <3 Pics from few great moments and people <3