België

Hassu maa tämä Belgia! 

Oluen saat 1,5-3,5eurolla, mutta koneellisesta pyykkiä saa maksaa 4euroa. Eipä tule ainakaan turhaan pestyä pyykkiä.

Tänään sain jopa vuokrattua pyörän, jo kolmannella yrittämällä! Eilen kävin ihmettelemässä, etsimässä paikan jne. Se oli hyvä kierros, koska sieltä ohjeistettiin tulemaan seuraavana päivänä jo ennen aukeamista eli olin 7.45 ja ehkä kymmenes jonossa. Ehdin jo säikähtää, että tulinko liian myöhään kunnes viisi minuuttia myöhemmin takanani oli 20 ihmistä ! Saattoi vähän hymyilyttää siinä välissä kaatosateessa seistessä. Eli nyt on pyörä <3 Snapchatissa olenkin jo ihmetellyt paikallista pyöräilymeininkiä: autot ovat todella varovaisia – ei sillä ettei pyöräilijänkin pidä olla. Pyöräkaistoja on hyvin ja kukaan ei katso pahalla jos huristelee menemään keskellä katua. Autoilijat ovat täällä muutenkin todella rauhallisia, iltapäivisin ruuhkat ovat aivan järkyttäviä! Kaikkialla on busseja jonossa, eräänäkin päivänä niitä oli lähemmäs kaksikymmentä jonossa. Pyöräilijät kiemurtelevat vain menemään siellä seassa eikä tööttiä käytetä lähes ollenkaan. Pyörä on siis ehdottomasti kätevin väline liikkua täällä! Omani vuokrasin yliopistolta 10 kuukaudeksi, vaivaiseen 65euron hintaan. Diili oli loistava minulle, koska pyörään kuuluu valot, kaksi lukkoa ja kyseinen minkä sain on aivan uusi. Yliopiston pyörät ovat myös varustettu yksikkönumerolla ja väri sen verran tunnettu, että niitä varastetaan huomattavasti harvemmin. Tuntuu, että kaikki julkiset pyöräparkit ovat täynnä sinne unohdettuja/jätettyjä/varastettuja pyöriä, koska niistä on kumit puhki ja sojottavat miten minnekin.

IMG_2146.jpg

Pyörän avain ja hostellin taidetta

Eilen minulla oli hollannin tasokoe, joka meni kyllä ihan surkeasti. Olin elätellyt haaveita, että pääsisin tasolle 2 suoraan opiskelemaan, koska aloitin kieliopinnot jo Suomessa, mutta ilmeisesti täällä taso on yllättäen todella paljon korkeampi. Sain kokeesta vain 25% oikein ja ei kyllä ollenkaan tuntunut, että ymmärtäisin lauseita ollenkaan. Toisaalta myös inhoan moisia kokeita: kerrotaan, että sinulla on 1,5 tuntia aikaa ja siinä on 80 kysymystä, mutta ei ollenkaan millaisia kysymykset ovat. Silloin on vaikea suunnitella ajankäyttöä, mutta toisaalta olen ihan samaa mieltä arvioijan kanssa, että harjoitusta tarvitaan valtavasti lisää. Osaan asiat ehkä teoriassa, mutta en vielä käytännössä. Olin kokeen jälkeen todella pettynyt itseeni ja mietin pitkään miksi ikinä halusinkaan oppia p*******n kielen. Muutaman tunnin jälkeen otin itseäni niskasta ja kävin kirjakaupasta ostamassa hollannin kielisen Angry Birds sarjakuvakirjan ! Tästä se taas jatkuu! Otin kurssin tiiviskurssina, joka kestää koko lokakuun joka päivä. Sen jälkeen täytyy katsoa mitä teen kieliopintojen kanssa – seuraavasta kurssista joudun maksamaan lähen 200 euroa. Lähinnä ehkä tärkeintä olisi löytää ihmisiä joiden kanssa oikeasti puhua hollantia! Onneksi niitä on jo muutama. 

Muutenkin kurssit alkoivat tällä viikolla – minulla ei vain ole ollut vielä yhtään luentoa. Tai olisi ollut maanantaina, mutta totesin sen vasta eilen kun sain tietää mihin aikaan hollannin luennot ovat. Tänä vuonna minun pitää siis saada täältä täyteen 45 opintopistettä vähintään. Tämän hetken suunnitelman mukaan niitä on tulossa 49op. Täällä yliopistovuosi on jaettu vain kahteen lukukauteen eli suuriosa kursseista on puolivuotta pitkiä. Syksyn kurssit loppuvat ennen joulua ja kokeet ovat tammikuun lopulla. Tässä välissä on hmm lukuloma, joka on paikallisille todella tärkeä. Esimerkiksi yliopiston asuntoloissa on kuukauden ajan ehdoton hiljaisuus! Jos suunnitelmat eivät nyt enää muutu, on minulla viisi kurssia syksyllä. Katsotaan kurssien sisältöä myöhemmin, kun itsekin olen enemmän kartalla! Kuitenkin minulla todennäköisesti on kaksi historian kurssia, kaksi ööh maailmantutkimuksen (global studies) kurssia sekä se hollannin kurssi. 

IMG_2145.jpg

Hostellin ihana portaikko

Vihdoin siis alkaa olemaan käytännön jutut taputeltu tältä erää ja voi vain nauttia täällä olosta. Enää olisi muutto lopulliseen kämppään edessä lokakuun vaihteessa. Tähän asti olen siis oleskellut hostellissa, josta oon tykänny paikkana ihan mielettömästi! Eilen juteltiin pitkät pätkät omistajien kanssa ja apua on aina saanut, suosittelen siis ehdottomasti KaBa hostellia, kun joskus tulette täällä päin käymään! 😉 Toinen omistajista kertoi eilen talon historiasta, joka on ilmeisen vivahteikas. Talo on rakennettu 1800-luvulla, Hauskin tarina oli melkoisen järkyttävä: eräs omistajista päätti ostaa lopetetulta sirkukselta jääneen elephantin ja myydä sen Isoon-Britanniaan sirkukseen. Kuitenkaan hän ei tässä onnistunut, koska eläintenoikeuden tulivat niihin aikoihin puheenaiheeksi sirkuksissa. Lopulta hän tappoi elephantin ja piti naapuristolle valtavat viikon kestäneet kestit. Miehelle ei myöskään lopulta käynyt hyvin, koska hän päätyi tekemään itsemurhan tässä talossa. Tosi kiva hei! 

 

Hellää keskiviikkoa kaikille! 

<3 tau 

 

Suhteet Oma elämä Opiskelu

It is hard, but so worth it in the end

Ensimmäinen viikko ollut ehdottomasti pisin viikko ikinä – kuitenkin lopulta se on mennyt nopeasti. Ristiriita on valtava – tuntuu että olen ollut ainakin jo puolet vaihdosta täällä, paikat ovat tuttuja, mutta todellisuudessa luennot ja todellinen opiskelu ei ole edes alkanut. Opittavaa on vielä aivan valtavasti, uusi kaupunki, yliopiston tavat toimia sekä täysin uudet ihmiset ja kulttuurit. Vieraalla kielellä puhumisesta puhumattakaan ja silti tarkoituksena olisi oppia vielä tuntemattomampi kieli. Niin kuitenkin viikko on täällä jo melkein oltu. Siihen mahtui vaikka ja mitä! 

IMG_2122.jpg

Vanhan kaupungin Leie joki ja ihanat talot 

Ensimmäiset päivät meni ihmetellessä ja tutustuessa kaupunkiin, hoitaessa niitä pakollisia käytännön asioita mitkä jo saattoi hoitaa. Totutellen siihen, että ruokakaupat eivät ole ikuisuutta auki ja yökauppojen valikoima on lähinnä valittu bileistä jatkoille siirtyville. Eksyessä kaupunkiin, joka on henkäisevän kaunis jopa kaatosateella. 

 

Tiistaina törmättiin uusiin suomalaisiin, joista yksi on sattumalta tuleva kämppikseni. Hostelli on ollut alussa erittäin kiva, täällä varmasti tapaa ihmisiä, jotka ovat juttelukaverin tarpeessa. Alkuun useat olivat myös Erasmus-vaihtareita, koska yliopiston kämpät sai ”vasta” keskiviikkona. Täällä oli helppo siis tutustua tyyppeihin ja tiistaina lopulta päädyttiin reilun kymmenen vaihtarin kanssa iltaa istumaan tunti jos toinenkin. Käytännössä näihin kaikkiin onkin tullut pidettyä myös myöhemmin yhteyttä eli jonkinlainen kaveriporukka sekin on, sekalainen ja ihana! 

Täällä ehdottomasti tähän asti on ollut mielenkiintoista ihan vain keskustella eri maista tulleiden kanssa: Miten yliopisto toimii toisilla, miksi päätyi Gentiin ja mitä mieltä on käsillä olevasta pakolaisongelmasta. Erittäin mielenkiintoinen oli myös keskustelu saksalaisen kanssa toisesta maailmansodasta. Kummallista kyllä (not), mutta täälläkin heti kun kertoo opiskelevansa historiaa oletetaan samointien tietävän kaiken lähes kaikista sodista… Terkuin käytöstavoista ja kulttuurista kiinnostunut historioitsija 😀 

 

IMG_2126.jpg

Moderni ja vanha yhdistyy – paikallisten inhoama kattorakennelma on keskellä vanhinta keskustaa. Sille ei ole oikein mitään funkiota, mutta alta löytyy piano, jota voi kuka vain mennä soittamaan. Tunnelmaa ainakin riittää! 

Torstaina alkoi konkreettinen yliopisto toiminta: meillä oli yli kolmen tunnin mittainen istunto noin neljän tuhannen vaihtarin tai ulkomailta tulleen uuden opiskelijan kanssa. Esitelmät olivat onneksi tiiviitä, mutta tietoa tuli aivan liikaa kerralla. Muuten ylipisto on todella hyvin järjestänyt asiat, mitä nyt jonottomaan joutui kaikkialle kun vaihtareita on niin paljon. Välillä tuntuu kaiken olevan liian tarkkaan järjestetty: toimistojen aukioloajat menevät mukavasti ristiin. Kaikkialla sanotaan, että hoitakaa tämä ja tämä nyt pois alta, mutta silti ihmetellään jos haluaa hoitaa asioita kunnolla etuajassa …. Eli tiukkaa ja rentoa meininkiä samalla. 

IMG_2118.jpg

IMG_2124.JPG

IMG_2125.jpg

Uuden ja vanhan yhdistelmää keskelle vanhinta keskusta. 

Välillä on ahdistanut, itkettänyt, tullut ikävä, mutta kaikesta on tähän mennessä päästy yli. Useimmat hetket on ollut supereita, kun alkaa  tajuamaan pikku hiljaa missä sitä on. On mieletöntä kävellä kaupungilla ja miettiä kaikkea tätä historiaa, josta arkkitehtuuri ja rakennukset kertovat. Miten todella onnekas olen, kun saan olla täällä. On niin arvokasta ymmärtää ja todeta henkilökohtaisesti, miten tunteet ja innostuksen asiat voivat olla aivan samat suomalaisella ja espanjalaisella – keskustella siitä yhteisellä kielellä, joka ei ole kummankaan oma äidinkieli. Kääntyä sen jälkeen toisella puolelle istuvan puoleen ja keskustella aivan eri asiasta portugalialaisen kanssa. Nauraa ja nauttia olostaan yhdessä. Hassut asiat ne jäävät joskus mieleen sydäntä lämmittämään. 

Myös olut alkaa jo maistumaan joltain mitä voi juoda ! 

Uutta viikkoa ja uusia haasteita kohti levollisen viikonlopun jälkeen, 

helliä hetkiä kaikille <3 tau

Suhteet Oma elämä Matkat Opiskelu