Belgiasta
Belgia, tää on kyllä jännä maa. Viime kuukausina valtavan määrän median huomiota saaneena, lopulta moni tietää itse maasta tosi vähän. Itsekin luulin googlettelujen jälkeen päässeeni jäljille, mutta kuinka vähän sitä todella maasta saikaan tietää… Joten tässä kaikkia peruspointteja ja mielenkiintoisia faktoja, joita olen itse todennut tai on tullut opintojen vuoksi opittua.
Kaksikielisyys?
Myönnetään, alkuun jouduin itsekin selvittämään, että mitä kieltä täällä oikein puhutaan. Virallisia kieliä on kolme: hollanti, ranska ja saksa. Saksa on todella pieni vähemmistö, jäänne toisen maailmansodan jälkipyykistä. Flanderissa on nykyjään enemmän asukkaita, mutta kielitilanteesta kertoo melko paljon se, että väestönlaskennoissa äidinkieltä ei ole kysytty 60-luvun jälkeen. Toisin kuin itse ainakin alkuun ajattelin, ei koko maa ole kaksikielinen, niin kuin esimerkiksi Suomi on. Vain Bryssel on virallisesti kaksikielinen, mutta arvioiden mukaan vain noin 10 prosentin äidinkieli on hollanti. Hollanti on toisaalta nykyään ehkä tärkeämpi kielistä, sillä Flanderilla menee taloudellisesti paremmin kuin Wallonialla – Bryssel tosin mutkistaa asiaa. Eli käytännössä se tarkoittaa sitä, että Flanderissa ei saa ranskan kielellä palvelua virallisissa asioissa eikä Walloniassa hollanniksi – siis varsinkaan jälkimmäisessä. Molemmilla alueilla kaikki joutuvat toisen kieltä opiskelemaan, mutta silti kokemukseni mukaan ennakkoluulot ovat suuret kumpaankin suuntaan. Hauskaa on se, että Belgian laki löytyy kaikilla kolmella kielellä ja ne ovat kaikki päteviä kaikkialla – eli lakimiehet saattavat etsiä eri kielisistä versioista hieman erilaista tulkintaa tuovia pykäliä!
Hallitukset
Kielikysymys on ollut todella tärkeä kysymys 1900-luvulla ja 60-luvulla vedettiin tiukka kieliraja. Oma reaktioni tähän oli lähinnä, että vasta niin myöhään! Kieliraja erottaa Flanderin ja Wallonian hallinnollisestikin, mutta tilanne ei ole niin yksinkertainen: maalla on kokonaista kuusi hallitusta! Alueilla ja yhteisöillä on omat hallituksensa, sekä tietenkin itse Belgian liittohallitus. Osittain tästä syystä 2010 vuoden hallituskriisi ei näkynyt pahemmin ihmisten arjessa: pääasiassa arjen ja yhteisön asioista päättää paikalliset hallitukset.
Uskonnollisuus
Virallisten kirjojen mukaan 76% väestöstä on katolisia, mutta maa on hyvin maallistunut. Esimerkiksi Gentissä yksi kolmesta pääkirkosta on muutettu puoliksi messu- ja tapahtumatilaksi. Mielenkiintoisen lisän tähän tuo se, että edelleen noin 70% käy katolisen koulun, mutta jokaisesta kylästä on löydyttävä myös valtion koulu. Tämän taustalla on 1880-luvulta eteenpäin käyty koulukiista kirkon ja valtion välillä, jonka kirkko voitti! Ymmärtääkseni koulujen opetuksen välillä ei ole enää oikeastaan eroa, mutta katolisilla kouluilla on usein parempi maine. 70% on kuulemma maailman korkein prosenttiluku väkilukuun suhteututtuna katolisen koulua käyviä !
Historia
Miten tälläinen valtio on sattunut syntymään!? Vuonna 1830 itsenäisyytensä hankkinut valtio, keskellä kansallisuusliikkeen kulta-aikaa, ja silti maasta löytyy kolme kieltä, on vahvasti uskonnollinen, mutta on yksi maailman ensimmäisiä maita, jossa on tasa-arvoinen avioliitto sekä maailman ainoita maita, jossa eutanasia on laillinen. Ristiriitaista? Tässä nyt jonkinlainen oma käsitykseni, hyvin yksinkertaistettu kaari tapahtumista:
Flanderilla oli jo varhain 1000-luvun alussa tärkeä asema Euroopan kauppa-alueena: Gent oli silloin kaupan ja innovaatioiden keskus. Vahvat ruhtinas- ja kreivikunnat loivat turvaa, vaikka tärkeät kauppapaikat vaihtuivat Bruggen kautta Antwerpeniin. Kangasteollisuus oli maailman kuulua, vaikka viralliset hallitsijat vaihtuivatkin tiuhaan alueella. Aluetta on heitelty hallitsijalta hallitsijalle, joka on saanut kansasta hyväksyvän – ainakin näin he itse ajattelevat. 1500-luvulla Habsburgien hallinta-aikana Alankomaat kuuluivat Pyhään Roomalaiseen valtakuntaan ja alueella käytiin sota katolisten ja protestanttien välillä. Napoleonin sotien jälkeen 1800-luvun alussa matalaan pohjoiseen haluttiin vahva valtakunta, joka pystyisi vastustamaan Ranskan uudet laajentumishalut. Niin päätettiin yhdistää Alankomaat jälleen: Hollanti, Belgia ja Luxemburg. Eteläinen osa Hollannin kuningaskuntaa (eli nykyinen Belgia) oli vapaamielisen kuninkaan kanssa eri mieltä. Riitaa aiheutti myös kieli: suurinosa Brysselin aatelistosta oli ranskan kielistä, kun pohjoisessa kuningas ja muu aatelisto oli hollannin kielistä. Kuitenkin Gentille tämä aika oli mainiota: esimerkiksi Gentin ylipisto on perustettu tänä aikana (1817) ja kanaali rakennettiin parantamaan Gentin markkina-asemaa jälleen. Kuitenkin 1830 eteläisen Hollanin ylemmistö kyllästyi kesken oopperan – ja lähti kaduille laulamaan isänmaasta. Työläiset saivat kuvan vallankumouksesta, joka sitten lopulta hieman sattumalta onnistuikin kuninkaan kiinnostuksen puutteen takia. Raja vedettiin 1500-luvun uskonsotien jälkeiselle rajalle protestenttien ja katolisten väliin. Näin syntyi sattumien ja epämääräisten tilanteiden kautta Belgia, ranskankielinen valtio keskelle Eurooppaa. Vasta 1930-luvulla hollanti sai korkeakoulutuksessa asemansa opetuskielenä takaisin. Työväenliikkeet olivat todella vahvoja täällä, Gentissä on näkyvissä useampikin rakennus liikkeiden kulta-ajoilta: niin juhlia kuin lehden painatusta varten.
Belgium is controversy country: it is super traditional and modern in so many ways. Still more than 70% of people belong to the Catholic church, but still it was one of the first ones to legalize same-sex marriages and one of the only countries in the world where euthanisia is legal. In general Belgians are really tolerant, but at the same time really tradional – keeping it to themselves, home and family are really important. But unlikely what I would have thought, Belgium is not a bilingual country, it is a country with three official languages spoken in certain areas. Only Brussels is bilingual officially.
Sekalaista
* Jos Suomessa kaikki kantavat niitä tunnettuja Marimekko pussukoita, niin täällä kaikilta löytyy tämä Dille & Kamillen kangaskassi! Liike on tosi sympaattinen keittiötarvikeliike, mutta ei ole päivää etteikö kassia näkisi milloin missakin käytössä. 😉 (kuvakaappaus: http://www.dille-kamille.nl/nl/shop/c/402/a/2691/tas-dille-kamille-groot)
* Täällä on käytännössä pakko aina olla käteistä. Monissa paikoissa korttiveloituksissa on raja, jota ennen veloitus ei onnistu tai joutuu maksamaan ekstraa tai MasterCard/Visa ei käy ollenkaan. On myös ihan normaalia, että maksupääte ei toimi syystä X.
* Läheskään kaikilla paikallisilla ei ole älypuhelinta tai vaikka olisikin, ei mobiilinettiä pidetä jatkuvasti päällä. Liittymät ovat täällä kalliita ja kaikissa on rajoitettu datamäärä. Belgialaiset ovat myös tunnetusti tarkan markan ihmisiä 😉
* Kaikilla on pyörä, mutta kaupungissa suurimman osan pyörät näyttävät lähinnä roskalavalta nostetuilta. Usein äänitehosteet ovat mitä mielenkiintoisimpia…
* Junalipun hinta on aina sama samalle matkalle, mutta viikonloppuisin ainakin nuoret saavat liput puoleen hintaan. Aluksi tässä ei ollut minusta mitään logiikkaa – meillä kun se hinta juuri nousee viikonloppuisin. Mutta autojonoja radiossa kuuluttavassa maassa on ehkä lähinnä loogista yrittää saada ihmiset kulkemaan junalla…
Belgia on mielenkiintoinen yhdistelmä perinteistä ja uutta, Euroopan sydän <3
<3tau