Tyttäreni täytti tänä keväänä 10 vuotta ja vaikka omat menkat onkin alkaneet aikoinaan vasta ollessani 14 vuotias, halusin ottaa aiheen esille jo nyt. Halusin olla se, joka ensimmäisenä menkoista tyttärelle juttelee eli jo ennen koulua ja kavereita. Lisäksi olen ymmärtänyt, että nykynuorisolla menkat alkaa keskimäärin 2 vuotta aikaisemmin kuin ennen. Talvella ostin muutaman kirjan murrosikään liittyen (toinen lähinnä tytöille suunnattu ja toinen molemmille), joista voi lueskella mieltä askarruttavia asioita, mutta nyt halusin tosiaan ottaa aiheeksi erityisesti kuukautiset.

Mulla ei ole ollut kierukan vuoksi menkkoja 8 vuoteen eli sellaista luonnollista asiaa niistä ei ole koskaan oikein saatu noin niinkuin käytännössä. Oma kokemukseni nuoruudesta on, että menkat oli hirveä tabu. Äitini ei aiheesta koskaan puhunut ja etsin itse tietoa kirjastosta. Sain joskus yläasteella vaivihkaa kirjan murroiästä, mutta siihen mennessä olin jo itse etsinyt kaiken tiedon. Mua kiinnosti hurjasti murrosikään liittyvät asiat, mutta ei ollut ketään kenelle puhua ja keneltä kysellä. Halusin, että tyttärelleni jää täysin erilaiset muistot.

Keskustelimme aiheesta jo aikaisemmin ja lupasin, että voidaan tilata muutamia kestositeitä näprättäväksi ym., jotta tietää mitä nekin on. Päädyin sitten kuitenkin tekemään ihan kunnon ”menkkapaketin” eli ns. murroiän lahjapaketin tyttärelle, joka on pieni aarrearkku naiseuden yhteen merkkihetkeen.

Hankin kivan kangaspäällysteisen ja kannellisen laatikon ja sen sisällöksi tuli;

• Kestositeitä ja kestopikkuhousunsuojia sekä pussukka niille tyttären toivomilla kuoseilla
• Lunette kuukuppi koko 1 (vaikka alkuun se tuntuukin rajulta niin voi tutustua, vaikka ei sitä koskaan käyttäisikään)
• Erilaisia kertakäyttösiteitä ja pikkuhousunsuojia
• Tamponeja
• Kosteuspyyhkeitä
• Suklaata
• Meikkipussi (jota toivonut)
• ”Lahjakortti”, joka oikeuttaa ensimmäisten menkkojen alettua kahdenkeskiseen naistenpäivään, jolloin voimme mennä jäätelölle, shoppailemaan, laitattamaan kynnet tai mitä vain tytär haluaa sitten tehdä juhlistaakseen. Tämän idea on myös siinä, että jos jostain kumman syystä menkkojen alkamisesta kertominen sitten aikanaan jännittää niin voi vaikka lykätä kortin mun kouraan ja todeta, että tää voitais nyt käyttää.

Tytär oli äärimmäisen innoissaan laatikosta. Itsekin olen! Olisinpa aikoinaan itsekin saanut moisen tutkimuslaatikon. Alkuun ei halunnut availla paketteja vaan totesi, että olkoot vaan siinä sillai, ihan jees, ehkä joskus, mutta kun kannustin ihan vapaasti avaamaan ja tutkimaan kaikkia, niin lopulta hän itsekseen niitä sitten tutkikin ja tuli välillä kysymään kun mieltä jokin askarrutti. Tytär esitteli laatikkoa ylpeänä myös perheen miesväestölle, joka myös kertoo ihanasti siitä, että voidaan keskustella aiheesta ujostelematta.

Uskon, että tässä menee vielä monta vuotta ennen kuin ks. laatikko tulee tarpeeseen, mutta en koe, että olen liian aikaisessa aiheen kanssa. Nyt vielä 10 vuotiaana aihe on melko helppo eikä vielä ainakaan hävetä ja ujostuta puhua mistään, mutta sitä ei tiedä millaista se on sitten muutaman vuoden kuluttua.

Harmittaa millainen tabu menkat ja myös ehkäisy edelleen on. Oman äitini kanssa en juurikaan näistä aiheista koskaan keskustele, mutta anoppini kanssa kyllä. Molemmat aiheet on täysin luonnollisia ja niistä pitäisi pystyä keskustelemaan avoimesti. Voitte vaan kuvitella millaisen matkan minä olen oman pääni sisällä käynyt saavuttaakseni tämän avoimuuden…meillä kotona kun ei koskaan puhuttu mistään tällaisista ikinä.

Rosa Meriläisen NE – Kuukautiset – kirja kiinnostaa muuten kovasti. Rosan tunnettu ronski tyyli avaa takuulla luontevasti aihetta. Onko teistä kukaan tutustunut vielä kirjaan?