Levi <3
Heipat täältä koulunpenkiltä, kirjaimellisesti! Oon nimittäin nyt tällain loman jälkeen kolme päivää seurailemassa ala-asteella tunteja ja kirjoittelen niistä sitten omaan kouluun raporttia. Tää on kivaa hommaa, lapset on niin hauskoja ja täynnä energiaa!
Me tultiin lauantaina kotiin Leviltä. Fiilikset on tosi haikeet, koska viikko siellä on aina ihan liian lyhyt aika. Tuntuu, että aika vilisee silmissä ja tekemistä olis, vaikka millä mitalla. Millään ei kerkiä kaikkea. Siellä kuitenkin mieli lepää ja on aina niin hyvä ja onnellinen olo. Lapissa on vaan sitä jotakin. Me ollaan pienestä asti käyty joka vuosi lapissa laskettelemassa, ja viimeset melkein 10 vuotta se on ollut Levi, jossa on lomailtu. Levi vaan on yksinkertaisesti mun mielestä paras mesta siellä suunnilla. Muitakin paikkoja on tullut tsekattua, mutta tuolla vaan kaikki toimii, hyvät rinteet ja laskettelumahdollisuudet, kivoja hiihtoreittejä ja latukahviloita, paljon iltamenoa ja after ski juttuja, paaljon muitakin mahdollisia aktiviteetteja, kuten kylpylää, safareita, keilausta yms. ja tietysti kiva ”alppityylinen” kylä, josta löytyy kaikki kaupat, ravintolat ja muukin meno samasta ryppäästä vieri vierestä.
Meidän viikko kului pääosin rinteessä ja laduilla. Ekana päivänä hiihdettiin joku 20 kilometriä. Pakkasta oli vähän liikaa ja kahvitauon jälkeen jäätymiskuolema oli lähellä. Olin ihan varma, että kuolen pian johonkin hypotermiaan, vaikka kuinka yritin saada lämpöä päälle laittamalla suksea toisen perään. Siitäkin kuitenkin selvittiin ja lopulta saatiin se hyvä lämpö päälle ja päästiin perille asti. Silloin oli aika voittajafiilis.
Seuraavat viisi päivää oltiinkin joka päivä rinteessä. Laskukelit oli hyvät, paria tuulista päivää lukuunottamatta, ja rinteet ihan loistavassa kunnossa. Parhaimpina päivinä oltiin n. 6-7 tuntia rinteessä ja laskettiin alas reidet ihan tulessa ja yritettiin saada kumottua vanhoja ennätysnopeuksia. Oli hurjan hauskaa. Välillä käytiin paistamassa makkaraa tai juomassa kahvia kodassa, tai lämmittelemässä rinnekahviloissa. Testattiin vähän kiinnioleviakin vanhoja rinteitä ja temppuiltiin erilaisilla metsä ja hyppyrireiteillä. Välillä käytiin vielä rinteen jälkeen hiihtämässä, jokunen kymppi lisää ja tsekattiin muunmuassa ihana pieni Marja–Leenan latukahvila, jossa oli niin söpö tunnelma ja hurjan hyvää pannukahvia.
Illat pelailtiin mökillä lautapelejä ja vietettiin aikaa perheen kanssa, syötiin tietysti hyvin, saunottiin ja rentouduttiin. .
Palataan! -E