Joulun tunnelmia
Hetki vielä joulutunnelmissa. Joulu on nyt juhlittu ja paluu arkeen koittanut – ainakin siihen saakka, kunnes taas muutaman päivän päästä juhlistetaan uutta vuotta. Ajattelin kuitenkin vielä hetken nautiskella joulun muistoista ja jakaa teillekin muutamia pyhien aikana otettuja kuvia. Ihanaa, kun saimme tänne eteläänkin valkean joulun ja pääsimme lasten kanssa kunnolla nauttimaan talvisista pulkkailuretkistä!
Perinteiseen tapaamme vietimme joulun äitimme luona, minne kokoonnumme aina koko sisaruskatras perheinemme. Isoon maalla sijaitsevaan omakotitaloon mahtuu kaikki erinomaisesti ja miljöö joulun viettoon on aivan tyystin eri kuin kaupungissa. Tuolla saa todella rauhoituttua ja hiljennyttyä (sen verran, mitä nyt kahden pienen lapsen, yhden koiran ja seitsemän aikuisen kokoonpanolla on mahdollista), eikä kiireestä ole tietoakaan – eihän noin kaukana kaikesta edes pääse yhtäkkiseltään mihinkään. Paitsi metsään, meren rantaan, pulkkamäkeen… Ne ovat kaikki ympärillä.
Me suuntasimme joka päivä reippaina heti aamusta pulkkailemaan ja nauttimaan kauniista auringonpaisteesta ja pienestä pakkasesta. Viime talvi oli niin onnettoman lyhyt ja vähäluminen, ettei pulkkailemaan juuri päässyt, mutta nyt on onneksi näiden pyhien aikana pulkkailtu jo viime talvenkin edestä. Lumi tuntuu nyt melkein eksoottiselta; sen tuomaa valoa ja kauneutta ihailee jatkuvasti, enkä ulkoilureissuilla malttanut olla pitämättä kameraa takintaskussa, vaan sormet kohmeessa oli saatava ikuistettua kauniit lumen peittämät puut ja pellot.
Siskoni koira on eläkkeelle siirtynyt entinen vetokoira, ja vanha rouva olikin varsin mielissään saadessaan vetää lapsia perässään. Oma poikani nautti kyydistä suunnattomasti, mutta siskontyttö ei vielä oikein malttanut pysyä paikallaan pulkassa, vaan pyörähti aina pois kesken matkaa.
Ulkoilun lisäksi tietenkin myös nautimme maittavasta jouluruoasta ja saimmepa tuonne metsän keskelle joulupukinkin vierailemaan! Eipä ole tuossa talossa joulupukki vieraillut yli kymmeneen vuoteen, mutta eiköhän hän jatkossa ole taas jokavuotinen vieras. Poika oli sanoin kuvaamattoman haltioissaan joulupukista, vaika vähän jännittikin. Liian lähelle ei uskaltanut mennä, mutta voi sitä ilmettä, kun eteisestä alkoi kuulua kilinää ja kävelykepin kolinaa. Pienen pojan silmät levisivät lautasen kokoisiksi ja suu oli pieni ympyrä, kun sieltä pääsi ihaileva ”Oooooooh, joulukukki!” (kyllä, nimenomaan -kukki).
Kaikki taisimme olla myös varsin kilttejä, sillä lahjoja tuli ihan hurjat määrät ja niistä voisinkin tehdä ihan oman postauksensa myöhemmin.
Vaikka joulu ja pitkät vapaat olivatkin varsin tervetulleita kaiken syksyn ja talven kestäneen kiireen ja stressin jälkeen, on taas ihan mukava palata arkeen ja rutiineihin kiinni, ainakin osittain. Onhan tässä taas muuta juhlaa tuloillaan, eikä kokonaista työviikkoakaan ole vielä pariin viikkoon, mutta pehmeä pudotus lieneekin ihan hyvä asia.
Bloginkin puolella on aika hieman miettiä jo tulevaisuutta ja uutta vuotta; perustinhan blogin alkujaan joulublogiksi, mutta mitä tämän jälkeen? Jääkö tämä tähän, vai olisiko kenties syytä laajentaa blogi käsittämään muitakin aiheita kuin vain joulun? Voihan asian kuitenkin nähdä niinkin, että aina on The Best Time of The Year – omasta asenteesta riippuen. Katsellaan, kuinka tässä käy!
Kertokaahan tekin toki, miten teidän joulunne sujui? Ja blogin jatkostakin kuulisin mielelläni mielipiteenne. :)